Jaana Strandman kritisoi voimakkaasti Helsingin kaupungin päätöstä vähentää lihan tarjoamista päiväkodeissa ja kouluissa. Hän pitää linjausta ideologisena ja katsoo, että lasten ravitsemus kärsii, jos lihaa tarjotaan vain kerran viikossa. Strandman korostaa, että liha tarjoaa lapsille laadukasta proteiinia sekä tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita.
– Liha ei saa olla säästötoimenpiteiden kohteena kouluruokailussa yhdessäkään Suomen koulussa. Kouluruoan raaka-aineet tulee hankkima mahdollisimman läheltä ja suomalaista maataloutta tukien.
– Lapset saavat lihan kautta tärkeitä kokealaatuista proteiinia, välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Liha on erityisesti raudan, sinkin ja B12-vitamiinin lähde. Liha on yksi harvoista ruoka-aineista, joka sisältää lähes kaiken ihmisen tarvitseman ravinnon luonnostaan ilman, että siihen tarvitsisi lisätä mitään. Tämän vuoksi kotimaista lihaa tulee tarjota kouluissa 2-3 kertaa viikossa, sanoo Strandman.
Monelle lapselle päivän ainoa lämmin ateria
Strandman muistuttaa, että monelle lapselle koululounas on päivän ainoa lämmin ateria ja että kouluruokailun tarkoitus on tukea kasvua, jaksamista ja oppimista. Ravitsemuksellisesti täysipainoinen ateria on osa opetussuunnitelmaa, ja sen tarkoitus on tukea lasten jaksamista, keskittymiskykyä ja oppimista. Maksuton kouluruokailu on ollut jo 76 vuotta suomalaisen koulun arkea.
– Lapsen energiansaannin ruoan kautta on katettava kasvu, kehitys ja aktiivisuus. Kylläinen lapsi keskittyy ja jaksaa paremmin koulupäivän. Monelle lapselle koululounas on päivän ainoa lämmin ateria. Siksi sen merkitys on tärkeä, kiteyttää Strandman.
