LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman arvostelee edellisen hallituksen luomaa hyvinvointialuerahoitusmallia, joka hänen mukaansa perustuu tilastolliseen laskentaan eikä todelliseen palvelutarpeeseen. Strandman korostaa, että malli suosii kasvukeskuksia väestönkasvun perusteella samaan aikaan kun kun Kaakkois-Suomen alueet kamppailevat jatkuvassa rahoitusvajeessa. Hän vaatii eduskuntaa muuttamaan rahoituksen perustan niin, että se huomioi alueiden ominaispiirteet ja turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa.
– Edellisen hallituksen tekemä hyvinvointialuerahoitusmalli on epäonnistunut. Se perustuu tilastolliseen laskentaan, vaikka sen tulisi pohjautua todelliseen palvelutarpeeseen. On kohtuutonta, että alueiden rahoitus riippuu tietojärjestelmien puutteellisista tiedonsiirroista, Jaana Strandman sanoo.
Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa eniten rahoitusta saavat alueet kasvattavat menojaan samaan aikaan kun Kaakkois-Suomen hyvinvointialueet kamppailevat vuodesta toiseen rahoitusvajeessa. Kaakkois-Suomessa väestö ikääntyy, sairastavuus on korkea ja yksityisiä palveluntuottajia on niukasti, mutta rahoitusmalli suosii kasvukeskuksia väestönkasvun eikä todellisen palvelutarpeen perusteella.
Koko maan tasolla erot ovat valtavia: Keski-Suomessa alijäämää on kertynyt lähes 1 200 euroa asukasta kohti, kun Helsingissä vastaava luku on 217 euroa ylijäämää. Kaakkois-Suomen alueet ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa äärirajoille. Eloisan sopeutustarve on 130 miljoonaa euroa, Etelä-Karjalan 72 miljoonaa ja Kymenlaakson 112 miljoonaa. Nämä leikkaukset heikentävät suoraan palvelutasoa ja alueiden elinvoimaa.
– Nykyinen rahoitusmalli ei huomioi alueellisia olosuhteita eikä palvelutarvetta. Mallin tietopohja on alun perin suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen, minkä vuoksi malli ei tuota tasapuolista lopputulosta. Sen seurauksena palvelut eivät ole yhdenvertaisia, rahoitusta joudutaan käyttämään alijäämien kattamiseen ja palvelutaso laskee samalla kun hyvinvointialueiden väliset erot kasvavat nopeasti. Malli on lisäksi kallis ratkaisu julkiselle taloudelle eikä vastaa tavoitteitaan, Strandman kertoo.
Hallitus esittää alijäämien kattamisajan pidentämistä, mutta tämä ei ratkaise rahoitusvajeen perussyytä. Päinvastoin se lisää alueiden riskiä joutua arviointimenettelyyn. Eloisassa alijäämien kattaminen edellyttäisi 40 miljoonan lisäsopeutuksia eli noin tuhannen työntekijän vähentämistä. Etelä-Karjalassa irtisanomistarve on noin 340 henkilöä. Näin suuret leikkaukset romahduttaisivat aluetalouden, heikentäisivät kuntataloutta ja lisäisivät poismuuttoa ja yritysten poistumista alueelta. Tämä vaikuttaisi suoraan myös itärajan elinvoimaan, varautumiseen ja koko Suomen turvallisuuteen.
– Jälkikäteistarkastus on muutettava aluekohtaiseksi, sillä nykyinen kansallinen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa alueiden tarpeista. Aluekohtainen malli olisi oikeudenmukaisempi ja kannustavampi, eikä sen toteuttaminen lisää valtion kokonaismenoja. Pelkkä hyvinvointialueiden yhdistäminen ei ratkaise ongelmia, sillä kaikki Kaakkois-Suomen alueet ovat samankaltaisessa tilanteessa. Ongelma on rahoitusmallissa, joka on rakennettu väärin.
– Rahoituksen tulee perustua todelliseen palvelutarpeeseen ja alueiden ominaispiirteisiin, kuten esimerkiksi Eloisan alueella runsaaseen vapaa-ajanasutukseen, saaristoisuuteen ja ikääntyvään väestöön. Alueiden eriytyminen on estettävä, ja eduskunnan on muutettava rahoitusmallia. Suomalaisille on turvattava yhdenvertaiset ja toimivat palvelut sekä säilytettävä elinvoimaisuus koko maassa ja erityisesti itärajalla, Strandman vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Rahoitusmalli on osoittautunut viime hallituskauden sote-uudistuksen suurimmaksi ongelmaksi. Perussuomalaisten näkökulma on, että hallituksen on korjattava rahoitusmalli suunnitelmallisesti.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi hyvinvointialueiden tapaa tehdä sopeutustoimia. Hänen mielestään sopeutuksia pitäisi palvelujen ja työvoiman sijaan hakea leikkaamalla hallinnosta ja laittomasti maassa oleskelevien palveluista.
Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tänään pitkä keskustelu hyvinvointialueiden, soten ja rahoituslain ongelmista. Niin sosiaalidemokraatit, keskusta kuin vihreätkin vaativat hallitukselta lisää toimenpiteitä itse edellisessä hallituksessa sorvaamansa sotemallin valuvikojen korjaamiseksi. Ehdotuksia siitä, mistä rahat otetaan, sen sijaan ei kuultu.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
