Kokonaisuudistuksen tavoitteena oli vahvistaa kuntatalouden kestävyyttä. Jaana Strandman pitää tilannetta kohtuuttomana monille kunnille, sillä valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia epätasa-arvoisesti ja heikentää jo valmiiksi haastavassa asemassa olevien alueiden tilannetta.
Keskeisin eroja lisäävä asia on ollut sote-erät, jotka ovat vaikuttaneet hyvinvointialueiden tulon myötä kuntien valtionosuuksiin. Monet kunnat tekivät muun muassa palkkaharmonisoinnit ennen hyvinvointialueisiin siirtymistä, mikä sitten vähensi valtionosuuksia.
– Monet kunnat kamppailevat väestön vähenemisen ja ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun sekä talouden haasteiden kanssa. Uudistuksessa ei kuitenkaan huomioida riittävästi eroja kuntien rakenteissa tai erityispiirteissä, kuten esimerkiksi Etelä-Savossa saaristoisuus ja runsas vapaa-ajan asutus. Myöskään asiassa ei ole huomioitu työpaikkoihin ja pitkien etäisyyksien kustannuksiin liittyviä realiteetteja. Seurauksena on, että vahvat kunnat vahvistuvat ja heikot heikentyvät, jolloin kuntien eriytyminen kiihtyy, Strandman sanoo.
Asukkaiden yhdenvertaisuus vaarassa
Tuloveroprosenttien erot kertovat tästä karua todellisuutta. Pomarkussa tuloveroprosentti on 10,9 % ja Kauniaisissa 4,6 %. Tämä on valtava ero niin euroissa kuin palveluissakin. Etelä-Savossa Mikkelissä valtionosuus on ollut 288 euroa/asukas, kun se taas Vantaalla on reilut 1 300 euroa/asukas. Valtakunnan keskiarvo on 750 euroa/asukas. On myös kuntia, jotka ovat joutuneet maksamaan valtionosuuksia.
– Näin tämä järjestelmä ei voi toimia. Jokainen näkee ja ymmärtää epäoikeudenmukaisuuden. Tällä tavoin emme voi kuntia kohdella, Strandman protestoi.
– Erityisen ongelmallista on, että uudistus kohdistuu samoihin kuntiin, joiden kantokyky on jo valmiiksi heikko. Valtionosuuksien pienentyminen johtaa väistämättä palvelujen karsimiseen, veronkorotuksiin ja investointien lykkäämiseen. Tämä vaarantaa asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukkaita peruspalveluja erityisesti sivistystoimessa ja perusopetuksessa.
Neuvottelijoiden on palattava pöytään
Valtionosuusuudistuksen tulee perustua tasapuolisuuteen ja todellisiin kustannustekijöihin. Kuntien välisten erojen kasvattaminen ei ole Suomen etu. Tarvitaan ratkaisu, joka turvaa kaikkien kuntien elinvoiman. Näin Suomi pysyy asuttuna ja elinvoimaisena joka puolella, mitä Strandman pitää turvallisuuden kannalta tärkeänä.
– Pyydän neuvottelijoita palaamaan uudelleen pöytään ja saattamaan uudistusta eteenpäin huomioiden koko Suomen etu, vetoaa Strandman.