
Riikka Purra kiertää Itä-Suomea lauantaina
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiertää tapaamassa kansalaisia lauantaina 22.3. Itä-Suomessa.
PS ARKISTO
Hallitus kokoontuu puoliväliriiheen huhtikuun 22. ja 23. päivä. Kehysriihessä etsitään tarvittavat säästöt talouden tasapainottamiseksi, ja samalla etsitään tarvittavat investointipanostukset. Hallitus on panostanut tähän mennessä jo mittavia summia itäisen Suomen elinvoimaan ja tulee jatkamaan tätä kehityskulkua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää Itä-Suomeen kohdistettuja panostuksia välttämättöminä.
Hallitus on osoittanut rahoitusta Fingridin pääomittamiseen itäisessä Suomessa, mikä takaa sen, että kanta- ja alueverkon siirto- ja liittymiskapasiteetti toimivat ja investointimahdollisuudet eivät jää kiinni.
– Nämä panostukset ovat olleet välttämättömiä ja merkittäviä itäisen rajan sulkeuduttua geopoliittisista syistä. Venäjän aloittama Ukrainan sota on pakottanut hallituksen tekemään merkittäviä rajoituksia itäisen rajan toimintaan. On täysin oikein ja hyväksyttävää, että tällaisessa tilanteessa valtio kompensoi rajan sulkeutumisesta tapahtuvia taloudellisia menetyksiä Itä-Suomeen, sanoo Jaana Strandman.
Panostuksia on myös odotettavissa EU:n puolelta aluekehitysrahoituksen osalta. Suomen hallitus on lobannut merkittävästi Euroopan komissiota nostamaan Suomen itäisen rajan rahoitukselliseksi prioriteetiksi, ja uuden komission työssä Itä-Suomen tilanne on vahvasti läsnä. Erityistalousalueen aseman saamista Itä-Suomeen on esitetty.
– Itäiseen Suomeen on odotettavissa satojen miljoonien, ellei jopa miljardien investoinnit. Itäisen Suomen panostukset luovat kasvua ja elinvoimaa koko Suomelle. Näitä ovat esimerkiksi kymmenen miljoonan määräraha Karjalanradalle sekä 90 miljoonan valtuus, Savon radan nopeammaksi saaminen, 11 miljoonaa valtatie 5:n korjaamiseen sekä 6,4 miljoonaa rajavartiolaitokselle.
– Suoria määrärahoja tulee yli 130 miljoonaa sekä merkittävä osuus puhtaan siirtymän rahoituksen osuudesta. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki ja suomalaisyhtiö Polarnode valmistelevat uutta datakeskusta Lappeenrantaan, ja investoinnin arvo tulee olemaan keskuksen valmistuessa miljardin euron luokkaa. Ja Kotkaan tulee jopa 800 miljoonan euron akkutehdasinvestointi.
Koko Suomen etu on, että itäinen Suomi on elinvoimainen ja vahvasti asuttu. Itä-Suomen yhdenvertaiset kehittämismahdollisuudet ovat tärkeä osa koko maan turvallisuutta ja elinvoimaa. Strandman nostaa Itä-Suomi-ohjelman konkreettisiksi toimenpiteiksi kehysriiheen Valtatie 5:n ja Savon radan nostamisen osaksi TEN-T-ydinverkkoa, joka mahdollistaisi huomattavasti suuremmat EU:n rahoitusosuudet infrastruktuurin ja digitalisaation kehittämisessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiertää tapaamassa kansalaisia lauantaina 22.3. Itä-Suomessa.
Itä-Suomi saa nyt kaivattua panostusta ja elinvoimaa, kun Business Finland on myöntänyt P2X Solutionsin Joensuun uusiutuvan vedyn ja synteettisen metanolin tuotantolaitokselle 60 miljoonan euron investointituen.
Business Finland on myöntänyt P2X Solutionsin Joensuun uusiutuvan vedyn ja synteettisen metanolin tuotantolaitokselle 60 miljoonan euron investointituen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii, että erityisesti itäisen Suomen kuntien panostukset omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa ennen sote-uudistusta on otettava huomioon peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa.
Euroopan parlamentti keskusteli täysistunnossaan Strasbourgissa tarpeesta antaa kohdennettua EU-tukea Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan naapureina oleville EU-alueille. Keskustelu käytiin perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen aloitteesta.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää