Moni eläkkeellä oleva hoitaa lapsenlapsiaan ja tekee vapaaehtoistyötä. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi vanhenee ja väestö vähenee. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja monessa kunnassa koululuokat pienenevät samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kehitys nähdään usein ensisijaisesti kustannushaasteena. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara, jos heidät halutaan nähdä sellaisina ja kirjata myös mukaan kuntastrategioihin.
Väestörakenteen muutos on tosiasia. Tilastokeskus on toistuvasti ennakoinut, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa samalla kun työikäisten määrä pienenee. Tämä haastaa kuntataloutta, mutta samalla se pakottaa ajattelemaan uudella tavalla, miten hyödynnämme paremmin sen osaamisen, kokemuksen ja yhteisöllisen pääoman, joka meillä jo on olemassa.
– Ikäihmiset ovat paljon enemmän kuin palvelujen käyttäjiä. Vapaaehtoistyön tekijöinä, lastenlasten hoitajina, yhdistystoiminnan kantavina voimina sekä paikallishistorian ja -identiteetin säilyttäjinä heidän panoksensa näkyy arjessa. Monessa kunnassa juuri eläkeläiset ylläpitävät kulttuuri-, liikunta- ja kylätoimintaa. Veronmaksajina ja paikallisten palvelujen käyttäjinä he tuovat vakautta alueen talouteen, kertoo Jaana Strandman.
– Kuntastrategioissa ikäihmiset mainitaan usein palvelutarpeiden kautta, kuten kotihoito, asumispalvelut ja terveydenhuolto. Nämä ovat tärkeitä ja välttämättömiä, mutta strategioissa pitäisi näkyä myös toinen näkökulma: miten kunta mahdollistaa aktiivisen, osallistuvan ja merkityksellisen ikääntymisen?
Ikäystävällinen kunta merkitsee Strandmanin mukaan esteettömien kulkureittien lisäksi osallisuutta päätöksenteossa, toimivia liikenneyhteyksiä, saavutettavia harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. Digipalvelujen rinnalla säilyy inhimillinen palvelu, kasvokkainen kohtaaminen ja suomen kieli.
– Kuntien on uskallettava nähdä väestön ikääntyminen strategisena mahdollisuutena. Senioriyrittäjyys, kokemuksien ja osaamisen jakaminen, sukupolvien välinen yhteistyö ja yhteisölliset asumisratkaisut voivat vahvistaa elinvoimaa, entiset yrittäjät tukevat uusia yrittäjiä, ammattilaiset ohjaavat nuoria uravalinnoissa ja eläköityneet opettajat tai ammattilaiset tukevat oppilaitoksia. Tulee mahdollistaa myös esimerkiksi verotuksellisesti ikäihmisten sivutoiminen työskentely omalla alallaan auttaen työvoimapulassamme.
– Kunta, joka arvostaa ikäihmisiään, arvostaa itseään. Ikääntyvä väestö tuo kokemusta, tietoa ja yhteisöllisyyttä. Sen varaan voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta, Strandman sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kelan valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Ensimmäisten kolmen viikon aikana tehtiin arviolta yli 10 000 lääkärikäyntiä, kertoo Hyvinvointiala Hali ry:n kysely palveluntuottajille.
Väestönkehityksestä puhuminen herkästi nostattaa poliittista kohua, vaikka pikemminkin olisi syytä pohtia sitä, millaisen Suomen päättäjät aikovat jättää jälkipolville. Onko tulevaisuuden Suomi kenties väkiluvultaan pienempi mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai jatkavatko päättäjät maahanmuuttoon nojaavaa väestönkasvua, jolloin suomalaiset jäisivät vähemmistöksi omassa maassaan?
Tilastokeskuksen juuri julkaisemat viime vuoden väestötilastot ovat karua luettavaa. Vuonna 2024 Suomen syntyvyyskehitys saavutti jälleen uusimman pohjalukeman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen painotti Kansalaisinfossa pidetyssä iäkkäiden kuntoutusta koskevassa tilaisuudessa, että ikääntyvien kuntoutus on nähtävä osana arkea ja elämänkulkua, ei irrallisena palveluna. Niemisen mukaan oikea-aikainen kuntoutus tukee toimintakykyä, vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja vahvistaa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä.
Perussuomalaiset ei näe maahanmuuttoa kehitysmaista ratkaisuksi Suomen demografisiin haasteisiin. Sen sijaan Suomen tulisi ennemmin panostaa perhepolitiikkaan ja teknologiaan. Ennen kaikkea suomalaiset tarvitsevat enemmän tulevaisuudenuskoa, jotta he haluaisivat perustaa perheitä.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
Jos SDP voittaa vaalit ja sosialistivetoinen hallitus on vallassa, julkinen talous ajautuu kriisiin 2030-luvulla. Luottoluokitukset tippuvat. Riskpreemiot velalle nousevat. Luotto loppuu, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren.
Lue lisää
Lue lisää
