Sopimusomaishoito korvaa hyvinvointialueilla merkittävän määrän kotihoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista. Ilman omaishoitajia hoidon kustannukset nousisivat jopa kolminkertaisiksi. Aikuisten omaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun hoito muilla palveluilla järjestettynä maksaisi noin 1,25 miljardia euroa.
Kun omaishoitajia tuetaan riittävillä palveluilla, monet iäkkäät ja pitkäaikaissairaat voivat asua kotona pidempään. Tämä vähentää muiden palvelujen kuormitusta ja auttaa hyvinvointialueita hillitsemään sote-kustannuksia.
– Hyvinvointialueiden välillä on edelleen eroavaisuuksia omaishoidon myöntämisperusteissa, ja nämä tulee saattaa kansalliselle tasolle. Tätä varten on käynnistetty kansallinen ohjaus, jonka tavoitteena on yhtenäiset myöntämisperusteet ja käytännöt sekä omaishoidon palkkioiden ja korvausten uudistaminen, Jaana Strandman toteaa.
Hoitopalkkio säädettävä etuoikeutetuksi tuloksi
Nykyhallitus panostaa omaishoitoon konkreettisesti. Vuosittain kohdennetaan 16 miljoonan euron lisärahoitus omais- ja perhehoitoon osana julkisen talouden suunnitelmaa. Lisäksi toteutetaan kokonaisuudistus, joka sisältää yhtenäiset palkkioluokat, vapaiden järjestelyt ja kansallisen ohjauksen.
Vuonna 2025 omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen kohdennetaan 6,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää yksilöllistä tukea ja uusia käytäntöjä erityisesti työssäkäyville omaishoitajille. Omaishoitajien alempi korvausluokka nostetaan vuoden 2026 alussa 530 euroon kuukaudessa.
Omaishoidon hoitopalkkio on tarkoitettu korvaukseksi hoitotyöstä, mutta se ei ole etuoikeutettu tulo suhteessa moniin sosiaalietuuksiin, kuten perustoimeentulotukeen, työmarkkinatukeen, opintotukeen ja sairauspäivärahaan. Tämä voi johtaa siihen, että hoitopalkkio vähentää muita tukia, mikä heikentää omaishoitajien toimeentuloa ja koetaan epäoikeudenmukaisena.
– Hoitopalkkion säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi olisi tärkeä askel omaishoitajien taloudellisen aseman parantamiseksi ja hoivaköyhyyden ehkäisemiseksi. Samalla tulisi tarkastella myös sijaisomaishoitajien palkkion asemaa, jotta lakisääteisten vapaiden toteutuminen olisi mahdollista ja hoivatyön tukiverkosto vahvistuisi.
Pelkkä rahallinen korvaus ei riitä
Vaikka läheisen hoitaminen on palkitsevaa ja omaisille paras vaihtoehto, omaishoitajan jaksamisesta on pidettävä huolta. Lakisääteisten vapaiden toteutuminen on turvattava. Kiertävä perhehoito ja kotiin tulevat sijaispalvelut maksutta ovat välttämättömiä. Hyvinvointialueiden on järjestettävä omaishoitajille terveystarkastuksia, valmennusta ja koulutusta. Työssäkäyvien omaishoitajien erityistarpeet on tunnistettava. Vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli vertaistukena on arvokas.
– Omaishoito vahvistaa perheiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kestävyyttä. Omaishoitajat ja heidän arkensa tulee pitää jatkuvasti esillä. Emme saa unohtaa heitä, Strandman päättää.