LEHTIKUVA
Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka tukevat omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää omaishoidon tukemista yhteiskunnan näkökulmasta kannattavana. Omaishoito tuo merkittäviä säästöjä julkisiin menoihin, arviolta miljardeja euroja vuodessa. Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveydenhuolto kaatuisi. Suomessa on arviolta noin 350 000 virallisesti tunnistettua omaishoitajaa.
Sopimusomaishoito korvaa hyvinvointialueilla merkittävän määrän kotihoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista. Ilman omaishoitajia hoidon kustannukset nousisivat jopa kolminkertaisiksi. Aikuisten omaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun hoito muilla palveluilla järjestettynä maksaisi noin 1,25 miljardia euroa.
Kun omaishoitajia tuetaan riittävillä palveluilla, monet iäkkäät ja pitkäaikaissairaat voivat asua kotona pidempään. Tämä vähentää muiden palvelujen kuormitusta ja auttaa hyvinvointialueita hillitsemään sote-kustannuksia.
– Hyvinvointialueiden välillä on edelleen eroavaisuuksia omaishoidon myöntämisperusteissa, ja nämä tulee saattaa kansalliselle tasolle. Tätä varten on käynnistetty kansallinen ohjaus, jonka tavoitteena on yhtenäiset myöntämisperusteet ja käytännöt sekä omaishoidon palkkioiden ja korvausten uudistaminen, Jaana Strandman toteaa.
Nykyhallitus panostaa omaishoitoon konkreettisesti. Vuosittain kohdennetaan 16 miljoonan euron lisärahoitus omais- ja perhehoitoon osana julkisen talouden suunnitelmaa. Lisäksi toteutetaan kokonaisuudistus, joka sisältää yhtenäiset palkkioluokat, vapaiden järjestelyt ja kansallisen ohjauksen.
Vuonna 2025 omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen kohdennetaan 6,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää yksilöllistä tukea ja uusia käytäntöjä erityisesti työssäkäyville omaishoitajille. Omaishoitajien alempi korvausluokka nostetaan vuoden 2026 alussa 530 euroon kuukaudessa.
Omaishoidon hoitopalkkio on tarkoitettu korvaukseksi hoitotyöstä, mutta se ei ole etuoikeutettu tulo suhteessa moniin sosiaalietuuksiin, kuten perustoimeentulotukeen, työmarkkinatukeen, opintotukeen ja sairauspäivärahaan. Tämä voi johtaa siihen, että hoitopalkkio vähentää muita tukia, mikä heikentää omaishoitajien toimeentuloa ja koetaan epäoikeudenmukaisena.
– Hoitopalkkion säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi olisi tärkeä askel omaishoitajien taloudellisen aseman parantamiseksi ja hoivaköyhyyden ehkäisemiseksi. Samalla tulisi tarkastella myös sijaisomaishoitajien palkkion asemaa, jotta lakisääteisten vapaiden toteutuminen olisi mahdollista ja hoivatyön tukiverkosto vahvistuisi.
Vaikka läheisen hoitaminen on palkitsevaa ja omaisille paras vaihtoehto, omaishoitajan jaksamisesta on pidettävä huolta. Lakisääteisten vapaiden toteutuminen on turvattava. Kiertävä perhehoito ja kotiin tulevat sijaispalvelut maksutta ovat välttämättömiä. Hyvinvointialueiden on järjestettävä omaishoitajille terveystarkastuksia, valmennusta ja koulutusta. Työssäkäyvien omaishoitajien erityistarpeet on tunnistettava. Vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli vertaistukena on arvokas.
– Omaishoito vahvistaa perheiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kestävyyttä. Omaishoitajat ja heidän arkensa tulee pitää jatkuvasti esillä. Emme saa unohtaa heitä, Strandman päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on puoliväliriihessä päättänyt lisätä omaishoitajien rahoitukseen 16 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2026 alkaen. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava Pia Sillanpää iloitsee siitä, että vaikeasta talouden tilanteesta huolimatta omaishoitajien korvaamattoman arvokkaan työn tukemiseen panostetaan vahvasti.
Sosiaali- terveysministeri Kaisa Juuso on tyytyväinen, että omaishoitajiin ja perhehoitajiin kiinnitetään huomioita ja panostetaan myös rahallisesti heidän tukemiseensa.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita tärkeitä kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta omaishoidon tukeminen on kannattavaa, sillä ilman omaishoitajia koko sote-järjestelmä romahtaisi. Siksi perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman panostaisi entistä enemmän omaishoitoon ja omaishoitajiin.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perussuomalaisten valtuustoryhmä ei hyväksy omaishoidontukeen tehtävää leikkausta ensi vuodesta 1.1.2025 alkaen. Omaishoidontukea leikataan toiseen maksuluokkaan kuuluvilta Länsi-Uudenmaan omaishoitajilta 75 euroa. Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo, että perussuomalaiset olisivat hakeneet säästöjä leikkaamalla ennemmin poliittisten ryhmien ryhmärahoista ja paperittomien palveluista.
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Lue lisää
Lue lisää
