Hallitus panostaa omaishoitajiin – ”On oikeudenmukaista, että heidän työlleen osoitetaan viimein enemmän arvostusta”

Omaishoitajia tuetaan korottamalla pienimpiä omaishoidontukia ja edistetään hallitusohjelman omaishoitoa koskevia tavoitteita jatkamalla hyvin käynnistynyttä omaishoidon kehittämistä hyvinvointialueiden ohjauksella.

Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että laaditaan selvitys omaishoidon lakisääteisyydestä ja/tai tuen siirtämisestä Kelan maksettavaksi.

Omaishoitajien työ on korvaamatonta

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Kaisa Garedew toteaa, että omaishoitajat tekevät arvokasta työtä laittaen itsensä likoon lähimmäisensä puolesta.

– He ovat korvaamaton voimavara sote-sektorille ja koko yhteiskunnalle. On oikeudenmukaista, että heidän työlleen osoitetaan viimein enemmän arvostusta.

Hallitus päätti myös, että omaishoidon tuen myöntämisperusteille laaditaan kansallinen ohjeistus myöntämisperusteille, palkkioluokille ja käytännöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on vuonna 2024 antanut kaikille hyvinvointialueille aluekohtaiset suositukset omaishoidon tuen myöntämisperusteiden kehittämiseksi.

– Tästä huolimatta hyvinvointialueilla on paljon vaihtelua käytännöissä. Omaishoitajien yhdenvertaisuuden varmistaminen kansallisesti on ensiarvoisen tärkeää, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen muistuttaa.

Työhuonevähennyksen poisto ei heikennä omaishoitajien asemaa

Hallituksen päätös siitä, että verotuksen kaavamainen työhuonevähennys poistuu, on herättänyt huolta siitä, millaiset vaikutukset päätöksellä on omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien asemaan.

Valtionvarainministeri Riikka Purran kirjalliseen kysymykseen antaman vastauksen mukaan työhuonevähennyksen poistossa ei ole tarkoitus heikentää omaishoitajien asemaa ja tämä tullaan huomioimaan valmistelun yhteydessä.

Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle kesäkuun 2025 aikana ja esitys on tarkoitus antaa syksyllä budjettilakina. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.

Kansanedustaja Jaana Strandtman pitää tärkeänä, että työn ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen tehtäisiin joustavaksi ja hyväksyttäväksi eri työpaikoilla ja yrityksissä. Tällä hetkellä yli 100 000 työssäkäyvää tarvitsee tähän työn ja hoivan yhdistämiseen arjen konkreettiset ratkaisut. Ilman omaishoitajia maamme sosiaali- ja terveystoimi kaatuisi.

Vuorovaikutusohjaus edistää omaishoitajien yhdenvertaisuutta

Vuoden 2024 alussa käynnistettiin hyvinvointialueiden vuorovaikutusohjaus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti omaishoitajien yhdenvertaisuuden edistäminen yhdenmukaistuvien myöntämisperusteiden sekä muiden käytäntöjen myötä.

Vuorovaikutusohjausta jatketaan vuodelle 2026 ja samalla seurataan tavoitteiden toteutumista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anne Rintamäki huomauttaa, että vuorovaikutusohjauksessa omaishoitajien yhdenvertaisuuden vahvistaminen on ensisijainen teema ja tavoite.

Hallitus huomioi työikäiset omaishoitajat

Omaishoitoa kehitetään myös kohdentamalla terveyden edistämisen määrärahaa omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen hankkeisiin tänä ja ensi vuonna.

Kehittämisen painopisteissä on huomioitu työikäiset omaishoitajat, lisäksi painopistettä on suunnattu vahvistamaan omaishoitajien yksilöllistä tukea erilaisissa kuormittavissa tilanteissa, kuten työn ja omaishoidon yhdistämisessä. Hankkeissa huomioidaan myös sopimuksettomat omaishoitajat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen Mira Nieminen painottaa, että on tärkeää, että hallitus huomioi työikäiset omaishoitajat. Työikäiset omaishoitajat tarvitsevat konkreettisia ja yksilöllisiä tukimuotoja, jotka mahdollistavat työn ja hoivan yhteensovittamisen ilman kohtuutonta kuormitusta.