Kuluvalla viikolla on vietetty lapsen oikeuksien viikkoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyiden mukaan viranhaltijat tuntevat lapsivaikutusten arvioinnin työkaluja, mutta päättäjien tuntemus on selvästi heikompaa. Lisäksi erityisesti heikommassa asemassa olevien lapsiryhmien tietopohja on puutteellinen.
Ilman riittävää tietoa ja kuulemista päätösten vaikutuksia lapsiin ei pystytä arvioimaan riittävän luotettavasti.
Lapsivaikutusten arviointi on lasten oikeus
Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa viranomaisia kuulemaan lapsia heitä koskevissa asioissa ja arvioimaan päätösten vaikutuksia lasten hyvinvointiin, kehitykseen ja turvallisuuteen.
– Lasten ja nuorten kokemustietoa tulee kerätä monipuolisesti. Lapsilta, perheiltä ja ammattilaisilta saadut havainnot ovat korvaamaton osa laadukasta valmistelua ja hyvää hallintoa. Tähän löytyy monia toimintatapoja, sanoo erityisopettajana ja rehtorina toiminut Jaana Strandman.
– On välttämätöntä, että lapsivaikutusten arviointi kirjataan osaksi hyvinvointialueiden ja kuntien strategioita. Päättäjien ja viranhaltijoiden tulee arvioida eri päätösten yhteyksiä lapsiin ja nuoriin. Päätöksenteon on perustuttava lapsen etuun.
Lastensuojelu on yhteiskunnan turvaverkon ydin
Ennaltaehkäisevät palvelut, kuten neuvola, varhaiskasvatus, perhetyö ja oppilashuolto, ehkäisevät tehokkaimmin lastensuojelun tarvetta. Avohuollon tuki, perhetyö, tukiperheet ja perhekuntoutus auttavat perheitä arjessa ja vahvistavat vanhemmuutta.
Lapsen oikeus tulla kuulluksi, saada suojaa ja kasvaa turvallisesti koskee jokaista lasta asuinpaikasta, perheen tilanteesta tai taloudellisista olosuhteista riippumatta. Vanhempien tulee kantaa vastuuta lapsensa kasvamisesta, kehittymisestä ja oppimisesta.
– Päätöksenteossa lapsen etu on aina asetettava etusijalle, ja sen toteutuminen on arvioitava läpinäkyvästi ja tietoon perustuen. Lasten hyvinvointi on sijoitus Suomen tulevaisuuteen, Strandman painottaa.