Hallitus on tuonut juuri metsästyslain muutosesityksen eduskuntaan suden kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen aloittamisesta. Samalla poistetaan suden ympärivuotinen rauhoitus.
Rauhoitus- ja metsästysajasta säädetään jatkossa asetuksella. Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti.
– Säännöllinen kannanhoidollinen metsästys on välttämätön toimi suden ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Kun susi ei totu liiaksi ihmisiin, se pysyy poissa asutusten läheisyydestä ja pihapiireistä. Samalla parannetaan lasten koulumatkojen turvallisuutta, turvataan lammastilallisten el sekä vähennetään metsästyskoirien raatelutapauksia. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden määrän on oltava sellainen, ettei se rajoita ihmisten, kotieläinten eikä metsästyskoirien elämää ja turvallisuutta, sanoo Strandman.
Suurpetoasia hoidettava kuntoon
Lakiesitystä käsitellään täysistunnoissa ja valiokunnissa perehtyenlausuntoihin ja kuullen asiantuntijoita. Lakimuutos hyväksytään joulukuussa 2025 ja metsästys saadaan käyntiin kiintiömetsästyksenä vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoitteena 65 suden metsästys alueellisesti.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan keväällä 2024 syntyneet poikaset huomioiden susien määrä on noussut arviolta noin 500 yksilöön. Monet riistakolmiolaskentoihin osallistuvat metsästäjät uskovat todellisen määrän olevan vielä huomattavasti suurempi.
– Karhun metsästyksen tilannetta edistetään. Myös ilveksen metsästyksen poikkeuslupakäytännöt on syytä ottaa tarkasteluun välittömästi. Nykyhallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa metsästyksen ensimmäistä kertaa. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästys kuuluu suomalaiseen elämäntapaan ja siksi myös suurpetoasia on tärkeä hoitaa kuntoon, Strandman sanoo.