Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myönsi torstain eduskuntakeskustelussa,varsin avoimesti, kuinka euromyönteiset puolueet ja poliitikot muovailivat äänestäjien mieliä tarkoitushakuisilla lausunnoilla EU:hun ja euroon liityttäessä. Ja kuinka näiden lausuntojen nojalla ei tehty kansanäänestystä euroon liittymisestä.
Tanskassa ja Ruotsissa äänestettiin euroon liittymisestä. Siellä ei-äänet voittivat. Eduskunta keskusteli torstaina kansalaisaloitteesta, joka tähtää Suomen eroamiseen euroalueesta.
Avoin todistus
– Tässä oltiin vähän historian syövereissä, minusta oikeastaan aika oikealla ja rehelliselläkin tavalla. Sehän oli mielenkiintoista silloin meidän EU-jäsenyyden kynnyksellä kansanäänestyksessä. Ne, jotka kannattivat EU:ta, sanoivat: ”eihän me tämän kautta euroon tai Emuun mennä”. Ne, jotka vastustivat, sanoivat: ”Kyllä me nyt mennään. Katsokaa, mitä Maastrichtin sopimuksessa lukee”, Stubb muisteli.
– Ja sitten kun meistä oli tullut jäseniä, kannattajat sanoivat: ”Katsokaa nyt – totta kai me mennään, kun Maastrichtin sopimuksessa näin sanotaan”. Vastustajat sanoivat: ”No mutta kun te sanoitte aikaisemmin, että näin ei pitäisi tehdä”. Eli tässä oli tämäntyyppistä ajattelua, Stubb jatkoi.
Stubb jatkoi uskovansa, että Suomi teki tuolloin turvallisuuspoliittisen valinnan silloisen pääministeri Paavo Lipposen (sd.) rakentaman linjan pohjalta. Stubb arvioi Suomen saaneen raha- ja valuuttapoliittisissa asioissa etulyöntiaseman muihin pohjoismaihin verrattuna, vaikka omaa valuuttaa ei enää olekaan.
Varsin pitkä keskustelu
Eduskunta kävi asiasta varsin pitkän keskustelun, joka päättyi vasta iltaseitsemän jälkeen. Simon Elon (ps.) mukaan kansalaisaloite on kansalaisten aktiivisuuden osoitus. Se on tahdonvoima, jota edustuksellisen demokratian edustajan on kunnioitettava. Kansalaisaloite on kaikkien allekirjoittajien yhteinen tahdonilmaisu.
”Euroa markkinoitiin taloudellisen turvallisuuden lähteenä, mikä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa”
– Paavo Lipponen (sd.) ja Sauli Niinistö (kok.) eivät aikanaan antaneet kansan päättää. Kansalta vietiin yleinen ja yhtäläinen pala demokratiaa eli äänioikeus. Tilanteessa, jossa euro natisee liitoksistaan, kansanäänestyksen järjestämistä voivat kannattaa sekä euroeroa kannattavat että sitä vastustavat henkilöt, Elo totesi.
– Aikanaan rahaliiton jäsenyydestä päätettäessä eduskunta ei ole pyytänyt neuvoa. Eikö sitä sitten ole tarvittu vai mikä lienee syynä? Joka tapauksessa tilanne on se, että moni rahaliitosta aikanaan päättämässä ollut kansanedustaja on nykytiedon valossa perustanut päätöksensä virheellisiin olettamiin, Vesa-Matti Saarakkala (ps.) sanoi.
Huolellinen keskustelu ennen äänestystä
Toimi Kankaanniemen (ps.) mielestä kansanäänestyksen paikka voi olla nyt lähitulevaisuudessa, kun sitä ei ole tähän mennessä tästä asiasta järjestetty, ”eli kannatan kyllä tätä aloitetta”.
”Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät ole eurossa ja Suomelle olisi hyvä viiteryhmä tässäkin asiassa siellä. ”
– Mutta ennen kansanäänestystä mielestäni pitää tehdä kyllä tavattoman huolellinen ja riippumaton selvitys eron vaikutuksista ja myös sitten siitä toisesta vaihtoehdosta, että jatketaan tässä liittovaltiokehityksessä, mikä on se toinen vaihtoehto, Kankaanniemi arvioi ja jatkoi:
– Tämän rehellisen, avoimen vaikutusten arvioinnin jälkeen siitä pitää tiedottaa hyvin perusteellisesti äänestäjille, kansalaisille, ja sen jälkeen kansanäänestys. Silloin tiedetään aidosti, mikä on kansan tahto asiassa. Totean, että Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät ole eurossa ja Suomelle olisi hyvä viiteryhmä tässäkin asiassa siellä.
Eurosta ei tullut turvasatamaa
Ville Tavio (ps.) tarkkaili euron merkitystä talouden kannalta. Aluksi euroa markkinoitiin taloudellisen turvallisuuden lähteenä, mikä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa.
– Yhteisvaluutta ja Keski-Eurooppaa hyödyttänyt korkotaso aiheuttivat euroalueen reunamaissa kuitenkin asuntokuplia, velkaantumista, julkista tuhlausta ja liian kapeaa liikkumavaraa talouspolitiikassa. Euromaita markkinoitiin riskittöminä ja rahaa lainattiin innolla. Euro kiihdytti talouden ylämäkeä historiansa alkuvuosina, mutta kun ymmärrettiin, että koska euromaat eivät voi itse painaa euroja, ne ovat pidemmällä aikavälillä maksukyvyttömyysuhan alla, tämä hermostutti markkinat ja ajoi useat euromaat rahoitusumpikujaan. Euro siis kiihdytti nousua alkumetreillä mutta kiihdytti myös talouden alamäkeä, kun markkinoilla alkoi olla epävarmuutta, Tavio muistutti.
”Kasvava joukko asiantuntijoita näkee, että oli virhe liittyä euroalueeseen.”
– Eurokriittiset perussuomalaiset varoittivat tulevista ongelmista. Nyt myös nobelistit ja pääekonomistit tulevat meidän linjoillemme yksi toisensa jälkeen. Kasvava joukko asiantuntijoita näkee, että oli virhe liittyä euroalueeseen. Korkeintaan siitä on erimielisyyttä, onko euroalueesta eroaminen järkevää juuri tällä hetkellä. On kansanvallan kannalta häpeällistä, että eurosta ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei edes annettu lakiehdotusta vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto, Tavio moitti.
Veli-Pekka Leskelä