LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Suomessa valmistutaan monille aloille, joilla töitä ei ole. Samalla monilla kriittisillä aloilla työntekijöitä ei vain löydy. Kyse on kohtaanto-ongelmasta: koulutuksen tarjonta ei kohtaa työmarkkinoiden kysyntää.
Suomi kouluttaa paljon, mutta ei useinkaan niille aloille, minkä tekijöitä todella tarvitaan.
Joillekin aloille pääsy on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi lääketieteen koulutuspaikoista kilpailee vuosittain suuri määrä hakijoita, vaikka terveydenhuollossa puhutaan jatkuvasta lääkäripulasta.
Kun opiskelupaikkoja on rajallisesti, osa hakijoista hakeutuu opiskelemaan ulkomaille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii, että jatkossa koulutuksen suunnittelussa pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
– Oppilaitosten tulee suunnitella ja toteuttaa koulutusta yhdessä alueen yritysten, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kanssa. Ennakointi ja sitouttaminen jo opiskeluvaiheessa on merkityksellistä, Strandman sanoo.
Hänen mukaansa myös koulutuspolkuja tulisi kehittää nykyistä joustavammiksi.
– Oppisopimuskoulutuspolkujen mahdollistaminen on tärkeää. Ammattikoulusta korkeakouluihin tarvitaan toimivia väyläopintoja. Näen tärkeänä myös yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät koulutusmahdollisuudet, niin sanotut kisälli-opinnot, Strandman toteaa.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Li Andersson on esittänyt, että opiskelijoiden tulisi voida valita opintonsa ensisijaisesti oman kiinnostuksensa perusteella ja tarvittaessa vaihtaa alaa, jos se ei kiinnosta.
Anderssonin näkemystä on kritisoitu siitä, että se sivuuttaa koulutuksen yhteyden työmarkkinoihin. Pelkkään kiinnostukseen perustuva koulutus voisi johtaa aloille, joilla työllistyminen on vaikeaa.
Kärjistäen näkemys voisi merkitä jopa sellaisten koulutuslinjojen perustamista, joista valmistuville ei ole realistista työuraa.
Anderssonilaisittain voidaankin todeta, että nuoria kiinnostaa esimerkiksi skeittaus. Anderssonin linjaa mukaillen Suomessa tulisi siten voida suorittaa vaikkapa skeittaajan ammattikorkeakoulututkinto.
Näin koulutusjärjestelmä tuottaisi työmarkkinoille skeittaamisen ammattilaisia, joiden työllistyminen saattaisi kuitenkin olla hieman hankalaa.
Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä tarjotaan jo nyt lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Kansanedustaja Strandman korostaakin, että koulutusjärjestelmän on tuotettava osaamista yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin.
– Tärkeää on, että koulutuksesta valmistutaan tavoiteajassa ja että harjoittelupaikkoja löytyy. Lääkärikoulutuksen kohdalla on myös syytä pohtia, sijoittuvatko lääkärit yksityiselle vai julkiselle puolelle ja millaista työaikaa he tekevät, Strandman sanoo.
Hänestä myös koulutusaikoja ja opiskelijavalintoja on tarkasteltava kriittisesti.
– Koulutusaikoja, valintoja ja valmistumista sekä useampien tutkintojen tekemistä samaan aikaan tulee tarkastella. Tähän on tulossa lakimuutos, jonka tavoitteena on saada ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevat nopeammin opiskelemaan, Strandman kertoo.
Opetushallituksessa tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa 75 ammattialalla, joista 23:lla ennakoidaan työvoimapulaa.
– Näiden alojen työvoima vastaa noin viidennestä nykyisistä työllisistä, ja vuoteen 2031 mennessä kolmannes työntekijöistä on eläköitymässä, kertoo opetusneuvos Kari Nyyssölä opetushallituksesta.
Eläköityminen lisää työvoiman kysyntää erityisesti luonnonvara-alalla, varhaiskasvatuksessa sekä terveys- ja hyvinvointialoilla.
– Tarve kasvaa myös sosiaalityöntekijöissä, lääkäreissä, eläinlääkäreissä, kaivostyöntekijöissä, prosessinvalvonnan asiantuntijoissa ja vartijoissa, Nyyssölä selvittää.
Suomessa on useita aloja, joilla valmistuu enemmän työvoimaa kuin työmarkkinoilla tarvitaan. Opetushallituksen ennakoinnin mukaan ylitarjonta-ammattialoja on tällä hetkellä 15.
Niihin kuuluvat esimerkiksi lastenhoitajat ja koulunkäyntiohjaajat, assistentit ja sihteerit, käsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot sekä kauneudenhoitotyöntekijät.
– Taustalla on usein työvoiman kysynnän väheneminen, mutta joissain tapauksissa myös koulutuksesta valmistuu liikaa tekijöitä, Nyyssölä toteaa.
Hänen mukaansa epäsuhta työvoiman tarjonnan ja kysynnän välillä johtuu useista tekijöistä.
– Tutkintolähtöinen koulutus on suunniteltu pitkälle aikavälille, ja se reagoi hitaasti suhdannemuutoksiin. Myös nuorten koulutusvalinnat vaikuttavat: hakijoita voi hakeutua aloille, joilla työvoimaa on jo nyt paljon, Nyyssölä sanoo.
Nyyssölä arvioi, että kohtaanto-ongelmalla voi olla merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen.
– Yritysten tulokset ja tuottavuus voivat heikentyä, jos osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla. Tämä jarruttaa talouskasvua. Samaan aikaan työttömyys voi kasvaa aloilla, joille valmistuu enemmän ihmisiä kuin työpaikkoja on, mikä rasittaa julkista taloutta, hän selvittää.
Ratkaisuksi tarvitaan osaamisen laajempaa kehittämistä.
– Tutkintokoulutus on vain osa kokonaisuutta. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien vahvistaminen on erittäin tärkeää. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevia pitäisi saada nykyistä enemmän mukaan työelämään, Nyyssölä lisää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Perussuomalaisten mielestä suomalaisten oppilaiden tulee olla etusijalla suomalaisissa kouluissa. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaisten opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Eduskunnan lähetekeskustelussa oli tänään hallituksen esitys, jossa ehdotetaan lukuvuosimaksuja kolmansista maista ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen tuleville opiskelijoille. Jatkossa maahanmuuttaja joutuu siis itse maksamaan opiskelustaan toisen asteen oppilaitoksissa.
Kansanedustaja Juho Eerola nosti eduskunnan täysistunnossa esiin kolme kriittistä huomiota valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin estääkseen verovaroin kustannetun suomalaisen koulutusjärjestelmän väärinkäytökset kansainvälisissä opiskelijarekrytoinneissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
