Suomen laskennallinen tappio Kreikan tukilainoista 2,5 miljardia

Pääministeri Alexander Stubbin väiteessä, että Suomi ei ole hävinnyt Kreikassa senttiäkään, on totuutta vain nimeksi. Vaikka Kreikka-lainojen nimellisarvot ovatkin ennallaan, markkina-arvot ovat romahtaneet.

KOMMENTTI | Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich laski pankin aamukatsauksessa Suomen Kreikalle antamien lainojen tämänhetkisiä markkinahintoja, ja totesi, että on aika kertoa totuus lainojen arvosta.

Suomen Kreikalle myöntämän noin miljardin euron kahdenvälisten lainojen hinta markkinoilla on vain noin 340 miljoonaa euroa. Mikäli Suomi haluaisi myydä nämä lainavelkakirjat markkinoille, se siis häviäisi von Gerichin mukaan kaksi kolmasosaa alkuperäisen sijoituksensa arvosta eli noin 660 miljoonaa euroa. Von Gerich huomauttaa, että Suomella ei ole vakuuksia kahdenväliseen lainaansa.

Suomen laskennalliset tappiot eivät jää tähän. Von Gerich muistuttaa, että ERVV-rahaston kautta myönnetyjen Kreikka-lainojen markkinahinta on kaukana nimellisarvosta.

Ilta-Sanomien Teppo Kuittinen laski ERVV:n Kreikka-lainojen kokonaismääräksi 142 miljardia euroa, ja Suomen osuus näistä lainoista on 2,74 miljardia euroa. Mikäli näidenkin lainojen markkina-arvo olisi enää kolmannes nimellisarvoista, Suomen laskennallinen tappio olisi 1,8 miljardia euroa.  Kuittinen lisää, että Suomella on ns. vakuudet, joiden arvo on noin 930 miljoonaa euroa. Mikäli Kreikka laiminlöisi lainojen takaisinmaksun, Suomi saisi sulkutililtä nämä varat itselleen.

Nimellisarvoista kiinnipitämisen kaksinaamaisuus

Von Gerich ihmettelee, että lainojen nimellisarvojen leikkaus on Suomen lisäksi monelle euromaalle tabu, mutta kuitenkin korkohelpotuksista ja laina-aikojen pidennyksistä ollaan valmiita keskustelemaan. Nekin konstit nimittäin leikkaavat velkojen arvoa nykyrahassa. Mikäli velkojen nimellismäärän leikkauksella on mahdollista nostaa markkinoiden luottamusta Kreikan takaisinmaksukykyyn, lainojen markkinahinta saattaisi nousta. Tällöin Kreikan velkojien kannalta kohtuullinen nimellisarvon leikkaus voisi olla eduksi velkojille.

Von Gerich lopettaa katsauksensa painavasti: ”Kreikka-lainojen varsinaisena tavoitteena ei ole koskaan ollut voiton tuottaminen Suomen valtiolle, vaan Kreikan talousremontin mahdollistaminen ja euroalueen yhtenäisyyden tukeminen. Riskejäkään ei pidä vähätellä. Äänestäjät ansaitsevat todenmukaisen arvion Kreikan tukemisen realistisista kustannuksista, vaihtoehdoista ja riskeistä tässä ja nyt – ei mielikuvitusmaailmassa.”

Kommentti: ”Eikä siinä vielä kaikki”

Aikoinaan kun Kreikka-lainojen vakuuksista neuvoteltiin, EU-tasolla pelättiin, että mikäli ne myönnettäisiin Suomelle, kaikki muutkin maat haluaisivat sellaiset. Itävallan silloinen valtiovarainministeri Maria Fekter kertoi vuonna 2011 uutistoimisto Reutersille, että tämä ongelma voitaisiin välttää tekemällä vakuuksista niin kalliit, että ne eivät muille maille kelpaisi. Niin tehtiin, ja eivät ne muille kelvanneetkaan.

Suomen vakuusehtoihin kuului mm. EVM-rahaston pääomittaminen etuajassa, korkotuotoista luopuminen ja hyvin optimistinen laskentatapa, miten sulkutilillä olevat varat kasvaisivat korkoa korolle. Kaiken kukkuraksi vakuuksilla ei ole mitään arvoa, mikäli Kreikka-lainoihin tehdään muutoksia Suomen suostumuksella.

Ai niin – näissä laskelmissa ei ole mukana Kansainvälisen valuuttarahaston Kreikalle myöntämiä lainoja tai Euroopan keskuspankin hallussa olevia Kreikan velkakirjoja. Näistäkin Suomi on vastuussa, kokonaispotin ollessa noin 60 miljardia ja Suomen osuuden ollessa hitusen alle miljardin. Toki Euroopan keskuspankilla on tämän lisäksi Kreikan pankkijärjestelmälle myönnetyt huomattavat lainat, joista Suomelle lankeaa oma osuutensa.

Muistanette Kyproksen finanssikriisin, jonka hoitoon Suomi osallistui 400 miljoonan euron lainalla. Se johtui pitkälti Kreikan velkajärjestelystä, koska saarivaltion pankkijärjestelmällä oli mittavia sijoituksia Kreikassa. Tuokin osuus kuuluisi siis oikeuden ja kohtuuden mukaan laskea Kreikasta Suomelle syntyneisiin tappioihin. Tai siis, senttiäkään ei ole Kyprokselle annettu, olemme vain lainanneet ja taanneet. Uskoo ken haluaa.

Vielä jälkiruokamakua vähän suuhun: entäs, jos Kreikkalainojen hintaromahdus kolmannekseen ei riitä? Pysähtyykö velkaneuvottelujuna Kreikkaan?