MTV uutisoi tänään ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen päättäneen, että Suomi tukee 60 miljoonalla eurolla Afrikan Sarven ja Lähi-idän nälänhädästä ja humanitaarisista kriiseistä kärsiviä alueita. Mykkäsen arvion mukaan tällä summalla pystyttäisiin auttamaan kevään aikana jopa 200 000 kriisialueilla elävää ihmistä.
Autetaanko muutamaa Suomessa vai useita kriisialueilla?
Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta (LIPAKA) Suomeen muuttaneen työikäisen ihmisen keskimääräinen vuotuinen julkisen talouden nettovaikutus on -10 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen kyseiseltä alueelta muuttanut ihminen käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja vuodessa 10 000 euron arvosta enemmän kuin maksaa veroja.
Taulukko: Julkisen talouden nettovaikutukset. Suomen Perusta.
– Joistain maista, kuten Somaliasta ja Irakista, tulevien muuttajien julkisen talouden nettovaikutus on vielä tätäkin negatiivisempi, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos huomauttaa.
– Jos Suomi saa 60 miljoonalla eurolla autettua mielekkäällä tavalla 200 000 nälänhädän ja kriisien keskellä elävää ihmistä tai sama summa menee 6 000 Suomeen humanitaarisin syin muuttaneen ihmisen vuotuisiin tulonsiirtoihin ja julkisiin palveluihin, on ehkä aiheellista pohtia, olisiko järjestelmässä parantamisen varaa. Autetaanko siis samalla summalla yhtä Suomeen tullutta humanitaarista maahanmuuttajaa vai yli kolmeakymmentä kriisialueilla asuvaa ihmistä?
Humanitaarinen maahanmuutto ei kannata
Grönroos toteaa, että mikäli Suomi haluaa auttaa tehokkaasti maailman hätää kärsiviä, on selvää, että humanitaarinen maahanmuutto ei ole tehokas keino tähän. Paikan päällä tapahtuva kriisiauttaminen onkin moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa auttamista.
– Pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä. On varmasti myös moraalisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueilla kuin pienemmälle joukolle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
– Humanitaarisesta maahanmuutosta kriisiapuun siirtyminen säästäisi rahaa, olisi tehokkaampaa ja moraalisesti kestävämpää auttamista ja suomalainen yhteiskunta säästyisi samalla humanitaarisen maahanmuuton myötä syntyviltä sosiaalisilta ongelmilta, Grönroos painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
