– Ideaalitilanteessa on hyvä, että meillä on iso, siis kunnollinen sosiaaliturva, joka turvaa elämisen. Koska voi tulla erilaisia kupruja ja elämäntilanteita. Mutta tavallaan tämä globaali tilanne, jonka seurauksena on tullut maahanmuuttajia Suomeen, niin se on muuttanut radikaalisti tätä juttua. Me tarvitsemme aidosti muutoksia, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä Järviradiossa Tuumaustunti-ohjelmassa.
Tuumaustunnilla on asiana valtiontalouden kestävyysvaje ja karkaavien kustannusten tuhon tie, jonka suunta on käännettävä. Sosiaalivaltiota on purettava ajatuksella, jotta hyvinvointivaltio voidaan säilyttää.
Monilapsinen pariskunta voi esimerkiksi saada verottomana tuhansien eurojen tuet, jolloin työnteko näyttäytyy vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona.
Toimeentulotuelta työttömyyskortistoon
– Ongelma kärjistyy maahanmuuttajaperheissä, joissa voi olla enemmänkin lapsia ja tukisumma voi olla hyvinkin suuri. Ja koska se on veroton etuus, niin on tosi vaikea kilpailla työllänsä sen tuen kanssa. Ja tämä on se juurisyy siihen, että meillä on hirveän paljon pakolaismaista tulleita ihmisiä, jotka ovat ainoastaan toimeentulotuen varassa.
Pelkästään toimeentulotukea hakeneet ihmiset ovat olleet työvoiman ulkopuolella ja siten myös työttömyystilastojen ulkopuolella. Koska he eivät ole olleet työttömiä työnhakijoita. Nyt he siirtyvät työttömiksi työnhakijoiksi ja näin työttömyyskin lisääntyy tilastoissa.
– Eli he, jotka ovat saaneet isoja summia, niin heidät saadaan työvoimaan kuuluviksi. Heille voidaan asettaa velvoitteita, joten heidän tilannettaan voidaan seurata aivan eri tavalla. Tämmöisiä muutoksia on tulossa.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Aikanaan EU:n jäsenyysneuvotteluissa olivat keskeisesti esillä ja puheissa ensinnäkin maatalous ja sen etujen sekä jatkuvuuden turvaaminen. Toinen asian oli Maanselän mukaan se, että Suomi saisi pitää kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä. Tämän EU sitten salli.
– Onhan se näin jälkeenpäin katsottuna yksi typerimmistä ajatuksista. Sitä olisi pitänyt ruveta harmonisoimaan samantyyppiseksi kuin on Etelä-Euroopassa, Keski-Euroopassa ja enemmän vakuutusperusteiseksi malliksi.
– Kansalaisuusperusteisuudessa on kyllä tiettyjä ongelmia, mutta se on hyvä pitää tavoitteena ja johtotähtenä, erityisavustaja Maanselkä sanoo.