työttömyysluvut

Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyys on selvästi korkeammalla kuin kantaväestön, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii silti työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Samaan aikaan EK on esittänyt myös kotihoidon tuen leikkaamista tai rajaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää linjan.

Työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, mutta kehityksessä on nähtävissä varovaisen myönteinen käänne. Joulukuusta lähtien työttömyys on ollut laskussa, ja talouden näkymät ovat parantumassa ostovoiman ja korkojen laskun sekä viennin elpymisen myötä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää maahanmuuttajien työttömyyden voimakasta kasvua erityisen huolestuttavana kehityssuuntana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kiittää hallitusta nuorten työllistymissetelin käyttöönotosta, johon hallitus ohjasi 30 miljoonaa euroa. Strandman pitää työllistymisseteliä tervetulleena toimenpiteenä, joka mahdollistaa arviolta noin 3 300–4 400 nuoren työllistymisen. Työllistymisseteli ei Strandmanin mielestä kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan nuorisotyöttömyysongelmaa, vaan nuorten työllisyyden parantaminen edellyttää laajempaa toimenpidekokonaisuutta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että puolueen kädenjälki näkyy merkittävällä tavalla Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuuton lainsäädäntö on kiristynyt perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen johdolla. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolittunut tämän hallituskauden aikana, mutta maahanmuuttoasioissa riittää tekemistä myös tuleville hallituksille.

Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.