Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Liikenneministeri Lulu Ranne tyrmää junatunnelin Tallinnaan: ”Vastuutonta haihattelua”

Hallitus haluaa nopeuttaa rikosprosesseja – Meri: ”Haluamme parantaa rikoksen uhrin asemaa”

Etelä-Karjala säästää ambulansseista: Ensihoitoon miljoonan euron leikkaukset – SDP, kokoomus ja keskusta ajoivat päätöksen läpi

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

ammatti

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee, miksi hallitus on nostanut intersektionaalisen feminismin uuden tasa-arvo-ohjelmansa keskiöön. &#8211; Intersektionaalinen feminismi on ideologinen, vasemmistolainen lähestymistapa. Siinä tavoitellaan epävirallista uhrihierarkiaa, jossa ihminen asettuu kokonaisuudessa eri tasoille sen mukaan, kuinka monta uhripositiota hänellä on, Purra sanoi tänään Ylen aamussa.

Hallitus julkaisi viime viikolla uuden tasa-arvo-ohjelman, joka perustuu sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan intersektionaaliselle feminismille. Sanapari on useimmille täysin outo, mutta sen väitetään viittaavan tasa-arvoon.
Aiheesta olivat keskustelemassa Ylen aamussa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra sekä tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (r.).
Blomqvist esitti, että intersektionaalisuus olisi ”tapa pyrkiä päämäärään” eli tasa-arvoon.
&#8211; Eli että suomalainen yhteiskunta olisi mahdollisimman tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, Blomqvist sanoi ja esitti intersektionaalisuuden viittaavan siihen, että otettaisiin huomioon jotain muutakin kuin sukupuoli.
Blomqvistin mukaan muun muassa kotipaikkakunta ja ikä vaikuttaisivat siihen, miten ihmiseen suhtaudutaan yhteiskunnassa.
Loukkaantumisherkkyys taustaoletuksena
Purra torjui Blomqvistin luonnehdinnat. Purra totesi, ettei hän näe, että intersektionaalisella feminismillä olisi ylipäätään mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.
&#8211; Intersektionaalinen feminismi on ideologinen, vasemmistolainen lähestymistapa. Siinä tavoitellaan epävirallista uhrihierarkiaa, jossa ihminen asettuu kokonaisuudessa eri tasoille sen mukaan, kuinka monta uhripositiota hänellä on: esimerkiksi ihonväri, uskonto, etnisyys, sukupuoli tai vähemmistöasema.
Purran mukaan ideologia lähestyy ihmistä hyvin holhoavasti.
&#8211; Nähdään, että me loukkaannumme herkästi siitä, että jos ei oteta huomioon erityisominaisuuksia tai sitä tilannetta, jossa me olemme. En siis näe intersektionaalista feminismiä mitenkään positiivisena asiana tasa-arvon kannalta, Purra totesi.
Keskustelussa huomiota herättävää oli se, että ministeri Blomqvist ei kyennyt vastaanottamaan intersektionaaliseen feminismiin kohdistuvaa kritiikkiä. Blomqvistin mukaan kyseessä olisi ”työväline”, jolla tasa-arvo ja yhdenvertainen yhteiskunta voitaisiin saavuttaa.
Suomi on jo nyt erittäin tasa-arvoinen
Purra huomautti Blomqvistille, että Suomi on erittäin tasa-arvoinen yhteiskunta jo nyt, erityisesti sukupuolten välillä.
&#8211; Naisiin kohdistuvia rakenteellisia ongelmia, joita feminismi on perinteisesti ratkonut, niin niitä meillä ei enää juuri ole. Ongelmat ovat toisenlaisia. Voidaan oikeastaan ajatella, että rakenteellista epätasa-arvoa kokevat nykyään miehet ja pojat.
Purran mukaan intersektionaalinen feminismi pikemminkin rakentaa yhteiskuntaan tasa-arvo-ongelmia eikä suinkaan poista jo olemassa olevia ongelmia. Esimerkiksi Purra nostaa viime päivien keskustelun, jossa etsitään erilaisia loukkaavia tai vääränlaisia sanoja tuotenimikkeistä tai poliittisesta keskustelusta.
&#8211; Vastaavasti myös se, että meidän pitää aina loukkaantua siitä, kun joku sanoo jotain väärää tai tekee väärin. Sitten ikään kuin valtion pitää rakentaa erilaisia holhoamiskampanjoita, joissa yritetään pelastaa loukkaantuneita yksilöitä.
Ministeri: Pienempää palkkaa sukupuolen perusteella
Blomqvist sanoi, että vaikka Suomi kuuluu jo nyt tasa-arvon kärkimaihin, hän nosti esille, että naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma ja että naisten ja miesten väliset palkkaerot olisivat ongelma.
Purra huomautti, että miehet ovat yliedustettuja väkivallan kohteina, miesten sairastavuus on naisia suurempaa ja miehet kuolevat naisia aikaisemmin.
&#8211; Suomen koululaitos syrjäyttää poikia ja miehet ovat alakynnessä huoltajuusriidoissa, tällaisiakin esimerkkejä on hyvin paljon, Purra sanoi.
Palkkaeroasiasta Purra totesi, että ero johtuu yleensä siitä, että miehet tekevät enemmän työtunteja viikossa.
&#8211; Miehet myös itse hakeutuvat ammattialoille, joissa palkkaus on korkeampi. En näe tasa-arvon kannalta hyödyllisenä sitä, että pakottaisimme naisia kouluttautumaan aloille, joilla palkkataso on korkea. Useissa tutkimuksissa on todettu, että Suomen kaltaisissa tasa-arvoisissa maissa naiset tekevät vapaaehtoisesti sukupuolityypillisiä alavalintoja, jopa enemmän kuin muualla.
Blomqvist väitti, että Suomessa maksettaisiin osalle työntekijöistä pienempää palkkaa sukupuolen perusteella. Tosiasiassa jo nyt laki velvoittaa monilla eri tavoilla työnantajan edistämään tasa-arvoa työelämässä, myös palkkausta koskevissa asioissa.
Sukupuolitietoinen budjetointi näennäisongelma
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa mainitaan myös ”sukupuolitietoinen budjetointi”. Blomqvistin mukaan kyse olisi siitä, että talousarvion laatimisen yhteydessä olisi otettava huomioon sukupuolinäkökulma. Blomqvistin mielestä sukupuolitietoinen budjetointi edellyttäisi muun muassa pohtimaan, miten määrärahojen käyttäminen vaikuttaa tasa-arvoon, miehiin ja naisiin.
Purra totesi, että sukupuolitietoista budjetointia huomattavasti oleellisempi tasa-arvo ongelma on juuri nyt sosiaalisen nousun mahdollisuuksien heikentyminen.
&#8211; Sosiaalinen nousu viittaa siihen, että ihminen voi heikommistakin olosuhteista nousta ylemmäksi. Tämä on heikentynyt viime vuosina, ja aivan riippumatta sukupuolesta. Tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa nostaisin tämän seikan korkeammalle kuin sen, että tasa-arvoa pitäisi ajatella budjetoinnissa.

Ministeri ylisti intersektionaalista feminismiä Ylellä – perussuomalaisten Purra torjui ideologisen holhoamisen: ”Ei mitään tekemistä tasa-arvon kanssa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen toivoo hallituksen panostavan oppisopimuskoulutuksen, mikä on helpottanut monen yrittäjän arkea.

&#8211; Mitä hallitus aikoo tulevaisuudessa tehdä oppisopimuksen suhteen, lisätäänkö sitä, vähennetäänkö vai onko siihen tulossa jotain uutta? kansanedustaja Minna Reijonen tiedusteli hallitukselta.
&#8211; Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myös nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään, vastasi opetusministeri Li Andersson (vas,)
Oppisopimus väylä työpaikkaan 
Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Reijonen kyseli hallitukselta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuudesta