Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Seppänen: Suomen koulujen tilanne vaatii vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Garedew lastensuojelulain uudistuksesta: Vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni

Kun yhteiskunnan jakovara vähenee: 700 000 ruotsalaista elää köyhyydessä

Elomaa: Kotimainen ruoka ja maaseutu ovat Suomen selkäranka – ”Onneksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle”

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla

Perussuomalaiset: Yksityinen sektori on talouskasvun suunnannäyttäjä

Rostila esittää lapsiperheille suurta veroalea

EU-parlamentti hylkäsi esityksen metsien monitoroinnista – Sebastian Tynkkynen: Juhlapäivä Suomelle, komissio ja vasemmisto saivat näpeilleen!

Perussuomalaiset vaatii muutosta: Suomalainen koulu hyljeksii lahjakkaita

Pia Sillanpää: Turvallinen synnytys on jokaisen äidin oikeus

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa

Vigeliuksen lista eduskunnasta paljastaa: SDP äänestää säännöllisesti maahanmuuton tiukennusten hylkäämisen puolesta

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”

Asuntomarkkinakatsaus

Hinnat nousevat Suomessa nyt laajasti ja voimalla. Ainoa varma asia tulevaisuudessa on tavallisen kansalaisen köyhtyminen. Syitä on monia ja päitä haetaan pölkylle viimeistään kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Asuntojen hinnat nousivat Suomessa OP:n keskiviikkona ilmestyneen <a href="https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/op-ryhman-asuntomarkkinakatsaus--asuntomarkkinoiden-noste-jatkuu-suotuisana-korkojen-nousupaineista-,c3507107">asuntomarkkinakatsauksen</a> mukaan viime vuonna keskimäärin 3,7 prosenttia. Hintojen nousu oli nopeinta kymmeneen vuoteen. Nopeinta nousu oli edelleen suuremmissa kaupungeissa, mutta samalla se oli laaja-alaisempaa kuin vuosiin. Hinnat nousivat sekä osakeasunnoissa että omakotitaloissa.
Markkinoiden odotukset korkojen noususta ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Tyypillisimmän asuntolainojen viitekoron eli 12 kuukauden euriborkoron odotetaan yltävän positiiviseksi jo tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna.
– Korkojen nousu voi näkyä nopeasti asuntovelallisen elämässä, mutta erityisesti se heijastuu vuoden 2023 näkymiin. Ilmassa on kuitenkin useita talouskehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä, sanoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.
Ruotsissa asuntolaina kallistuu jo nyt
Handelsbanken on jo ilmoittanut <a href="https://www.privataaffarer.se/handelsbanken-hojer-bundna-borantor/">nostavansa</a> asuntolainojen korkoa Ruotsissa. Kaksivuotisten lainojen korot nousevat 0,30 prosenttiyksikköä 2,19 prosenttiin, viisivuotisten 0,40 prosenttiyksikköä 2,58 prosenttiin ja 10-vuotisten asuntolainojen korot 0,30 prosenttiyksikköä 2,99 prosenttiin.
Ruotsi ei ole Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen, joten EKP:n korkopäätökset eivät sido maan keskuspankin päätöksiä. RKP:n (Ruotsin keskuspankki siis) <a href="https://www.riksbank.se/sv/press-och-publicerat/nyheter-och-pressmeddelanden/pressmeddelanden/2022/penningpolitiskt-beslut--nollranta-och-oforandrat-innehav--av-vardepapper/">odottaa</a> paikalliseen positiiviseen tyyliin inflaation laskevan loppuvuonna. Ohjauskorkoa nostetaan näillä näkymin vasta vuoden 2024 toisella puoliskolla.
Inflaatio kummittelee
Korkojen nostopaineet lähtevät karkaavan inflaation pelosta. Euroalueen <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/koronapandemiasta-toipuminen-kiihdytti-inflaatiota-mutta-inflaation-ennustetaan-tasaantuvan/">inflaatio</a> kiihtyi vuoden 2021 aikana alkuvuoden 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin tammikuuhun 2022 mennessä. Erityisen ripeää inflaation kiihtyminen oli heinäkuusta lähtien. Suomessa inflaatio kiihtyi maltillisemmin, yhdestä prosentista 3,4 prosenttiin.
Suomen Pankin asiantuntijat toteavat näin: vielä joulukuussa 2021 merkittävää inflaation kiihtymistä euroalueella oli havaittavissa muutamissa yksittäisissä tuotteissa ja palveluissa, joihin pandemia on erityisesti vaikuttanut. Näihin lukeutuvat lähinnä energiaan ja polttoaineisiin, sekä matkailuun liittyvät erät. Syksyn 2021 mittaan myös ruuan hinta on laajalti kallistunut mm. erilaisten tuotantoa heikentäneiden sääilmiöiden seurauksena sekä energian hinnan nousun tuotantokustannuksia nostavien vaikutusten takia.
Kun tähän päälle vielä lätkäistään valtion tolkuttoman velanoton seuraukset, lasku lankeaa veronmaksajalle valtion ottamien lainojen korkojen noustessa positiivisiksi. Kirsikkana katkerassa kakussa vielä sote-ratkaisun myötä tuleva viiden prosenttiyksikön<a href="https://www.suomenuutiset.fi/peruselaman-kustannukset-karkaavat-kasista-polttoaineiden-sahkon-ja-lammitysenergian-hinnannousu-seka-sote-tietavat-ankaria-aikoja-suomalaisille/"> korotus</a> verotukseen.
Edellä mainitut lienevät eräitä keskeisiä teemoja huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
&nbsp;

Hinnat nousevat ja kansa köyhtyy – vaaliuurnilla varmasti tavataan