Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Purra oikoo kokoomuksen bensaväitteitä: Se ainoa vaikuttava bensan hintaa laskeva toimi ei ole kokoomukselle ja RKP:lle mitenkään käynyt

Verotus keveni – valtion verotulot silti kasvussa

Asiantuntija esittää peruskoulun päättökokeita ja tasoryhmien palautusta – sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Koponen: ”Peruskoulun kunnianpalautus on aloitettu”

Puisto: Kiinan ylikapasiteetti ajaa alas teollisuutta Euroopassa

Reijonen rajoittaisi luottamuspaikoista maksettavia palkkioita

Perussuomalaiset ja Leena Meri laittoivat lopun rikollisten hyysäämiselle – katso 23 kohdan lista

Maahanmuuttovirasto määräsi seuraamusmaksuja laittomasti maassa olevien työllistämisestä – suurin 30 000 euroa

Somalikansanedustajan taloon tehtiin kotietsintä Yhdysvalloissa – maahanmuuttoon liittyvää petosta epäillään

Ruotsin hallitusneuvottelut umpikujassa – sosialidemokraattien pääministeriehdokas tapaa puhemiehen tänään

Strandman: Kuka puolustaa suomalaisuutta, jos me emme sitä itse tee?

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille 

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee

Auttamiskerroin

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emiritusprofessori Vesa Kanniaisen mukaan pakolaispolitiikan kriteeriksi olisi nostettava kustannusvaikuttavuus-analyysi. Kanniaisen <a href="https://www.libera.fi/2022/07/21/pakolaisten-auttaminen-lahialueilla-auttamiskerroin/">kirjoitus</a> julkaistiin ajatuspaja Liberassa. Suomen Uutiset haastatteli professoria aiheesta.

Kanniaisen laskema maakohtainen auttamiskerroin kertoo, kuinka montaa pakolaista voitaisiin auttaa lähialueilla sen sijaan, että yksi heistä tuodaan esimerkiksi Suomeen.
&#8211; Ehdotettu kriteeri ei poista kansainvälisten sopimusten merkitystä. Niitä tulisi kuitenkin soveltaa niin, että lukumääräisesti yhä useampia ihmisiä voidaan auttaa, professori huomauttaa aluksi.
<h4>Pakolaisuuden nettokustannukset 3 miljardia vuodessa</h4>
Kanniaisen mukaan eräiden julkisuudessa esillä olleiden arvioiden mukaan pakolaisuuden nettokustannus vuosittain Suomessa on viime vuosina ollut yli 3 miljardia euroa eli seitsemässä vuodessa yli 21 miljardia.
Hän antaa esimerkin.
&#8211; Tarkastellaan kuvitteellista tapausta, jossa ulkopuolisella avulla apua tarvitsevan tulo nostetaan 50 prosentin tasolle siitä, mitä hänen kotimaansa tulot ovat keskimäärin. Kun Suomen ostovoimakorjattu keskitulo on päivässä 50,81 USD, on se esimerkiksi Afganistanissa 2,09 USD. Afganistanin laskennalliseksi auttamiskertoimeksi saadaan 50. Sen mukaan Afganistanissa tai sen lähialueella olisi autettavissa yhden Suomeen tuodun pakolaisen sijaan viittäkymmentä ihmistä.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin.jpg"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-94748" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin.jpg 1487w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-300x173.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-1024x589.jpg 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-768x442.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-70x40.jpg 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-100x58.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/kanniainen_auttamiskerroin-60x35.jpg 60w" sizes="(max-width: 1487px) 100vw, 1487px" /></a>
Lähi-idän ja sen eräiden lähimaiden asukasmäärät, ostovoimakorjatut keskitulot ja laskennallinen auttamiskerroin. Libera. 
<h4>Humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa auttaa massoja</h4>
Professori selventää myös usein sekoitettuja maahanmuuton käsitteitä ja sitä, miksi humanitäärinen maahanmuutto ei toimi suuriin ihmisjoukkoihin.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto eli pakolaisuus eroaa työperäisestä maahanmuutosta. Pakolaisuuteen liittyy toiminnallisia ja pakolaisten toimeentuloon liittyviä erityisiä kustannuksia. Pakolaisten koulutustaso ja tuottavuus ovat alemmat kuin työperäisen maahanmuuton muodossa tapahtuvassa siirtolaisuudessa. Siksi pakolaisten integroituminen työmarkkinoille on hitaampaa. Työmarkkinoille pääsy on myös rajoitettua johtuen anomusten käsittelyajoista sekä henkilöiden dokumentaation puutteista.
&#8211; Lisäksi heidän anomustensa käsittely ja toimeentulonsa sitovat vastaanottajamaan resursseja. Mainituista syistä johtuen pakolaisten vaikutukset julkiseen talouteen ovat usean vuoden ajan julkisen talouden tasapainoa heikentäviä ja julkista velkaa kasvattavia, hän selventää.
Kanniainen viittaa OECD-maiden ulkopuolisten maahanmuuttajien saamien tulonsiirtojen eroon kantaväestön saamien tulonsiirtojen kanssa. Maahanmuuttajat nostavat enemmän tulonsiirtoja noin 20 vuoden ajan.
<h4>Muuttoliiketutkimus tarvitsee lisää taloustiedettä</h4>
Kanniainen sanoo, että valtioiden rajat ylittävä ihmisten liikkuminen on noussut yhdeksi aikamme suurista yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä.
&#8211; Onneksi alalla on runsaasti aineistoihin perustuvaa deskriptiivistä eli kuvailevaa tutkimusta. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin analyyttisia arvioita politiikan taustalle, johon löytyvät välineet taloustieteestä. 
Hänen mukaansa, eettiset näkökohdat eli ihmisoikeusseikat on otettava huomioon.
&#8211; Ne määrittävät sen, miten mitoitetaan pakolaisten auttamiseen suunnattavat resurssit. Kustannustehokkuuden puolestaan tulisi määrätä se, millä tavalla avustaminen tulisi toteuttaa. Työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto täytyy käsitellä erillisinä tutkimus- ja politiikkateemoina.
<h4>Utilitaarinen vs. rawlsilainen kriteeri</h4>
Professori avaa muuttoliikkeitä käsittelevää tutkimustyötään vuodelta 2008 (Glazer, Kanniainen, Poutvaara). Sen mukaan niin sanotussa ”utilitaarisessa” eli puhtaasti hyötyä korostavassa hyvinvointikriteerissä kunkin yhteiskunnan jäsenen ajatellaan saavan saman painokertoimen. Vaihtoehtoisessa ”rawlsilaisessa” kriteerissä vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden hyvinvointivaikutus on merkityksellinen.
Rawlsilaisuus on yhdysvaltalaisfilosofi John Rawlsin luoma oikeudenmukaisuusteoria ”justice as fairness”.
<h4>Humanitaarinen maahanmuutto hyödyttää vähäisesti kohdemaata</h4>
Hyvinvointivaikutukset muille kuin muuttajille itselleen syntyvät siitä, että esimerkiksi koulutetun maahanmuuttajan lähtömaa on tyypillisesti menettäjä, kun taas muuttoliikkeen kohteena oleva maa on hyötyjä, jos tulijat vahvistavat sen kokonaistuotantoa ja julkista taloutta.
&#8211; Humanitaarisen maahanmuuton osalta tämä ei kuitenkaan päde, jos pakolaisten työllistämisaste jää matalaksi. Olen aikaisemmin arvioinut tätä ongelmaa tutkimuksissani vuonna 2020. Siinä olivat mukana Ruotsin ja Itävallan aineistoihin perustuvat vertaisarvioidut, tieteellisissä julkaisuissa julkaistut tutkimukset, hän tarkentaa.
<h4>Pakolaisten hyvinvointianalyysiä vaivaa informaation vääristämisongelma</h4>
Professorin mukaan pakolaisten osalta hyvinvointianalyysi on vaikeampi. Tähän on yhtenä syynä heitä koskeva informaatio-ongelma: ketkä ovat aidosti suojelun tarpeessa ja ketkä elintasopakolaisia?
&#8211; Informaation talousteoriassa tämäntyyppiset ongelmat tunnetaan informaation vääristämisongelmina &#8211; &#8221;moral hazard&#8221;. Suojelun tarpeen arviointi perustuu usein kertomukseen, jonka uskottavuutta tulomaan viranomaisten on vaikea varmistaa.
<h4>Migrin vastapuolella turvapaikkaprosessin hyötyjät</h4>
Kannainen antaa esimerkin Maahamuuttoviraston eli Migrin turvapaikkaprosessista.
&#8211; Migri hylkää perusteettomina puolet turvapaikkahakemuksista. Sen päätöksistä voi valittaa useita kertoja eri oikeusasteissa. Migrillä on usein vastapuolenaan lobbarit, jotka itse hyötyvät rahallisesti turvapaikkaprosessista, etenkin valitusprosesseista, hän selventää.
Ongelma konkretisoitui taannoin, kun irakilainen maahanmuuttaja väitti Suomesta Irakiin palautetun isänsä tulleen siellä surmatuksi. Tapaus kirvoitti eduskunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_1024+2020.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>:
&#8211; Suomi sai langettavan päätöksen 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT). Sittemmin paljastui, että kyseessä oli lavastus ja asiakirjojen väärennys. Surmatuksi väitetty mies olikin elossa Irakissa. EIT kumosi Suomea koskeneen langettavan päätöksensä heinäkuussa 2021.
Haastattelun lopuksi Kanniainen pyytää mahdollisuutta korostaa poliittista sitoutumattomuuttaan.
&#8211; Olen usein sanonut julkisuudessa, että en koskaan äänestä poliittisissa vaaleissa.
Vesa Kanniainen on kansantaloustieteen emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), sotatieteiden tohtori (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto).

Professori laski auttamiskertoimen: Afganistanista Suomeen tulleen pakolaisen kustannuksilla voitaisiin auttaa lähialueella 50 ihmistä, muista kriisimaista tulevilla luku vielä tätäkin suurempi

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>