Vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä – Petri Huru: Kriittinen uudistus jäi Marinin hallitukselta tekemättä

Kansanedustaja Arja Juvonen Kela-uudistuksesta: ”Pidän erittäin tärkeänä ja merkittävänä sitä, että ikääntyneiden lääkäriin pääsyä tehostetaan ja nopeutetaan”

Rami Lehtinen haluaa puuttua kotouttamisen ongelmiin – ratkaisuksi määräaikainen liikkumisen rajoittaminen

Hallitus satsaa turvallisuuteen: Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle ja Suomen meripelastusseuralle lisää rahaa

Resurssit tehokkaampaan käyttöön: Oikeusministeriö suunnittelee yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien yhdistämistä

Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

ERVV

Suomi on myöntänyt takauksina Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle yhteensä noin seitsemän miljardia euroa. 
Eurovaaliehdokas, Euroopan alueiden komitean jäsen Ilpo Heltimoinen pitää suurena vääryytenä sitä, että talouskuria ja yhteisiä sopimuksia noudattamattomia maita on palkittu rikkomuksista ja suoranaisesta valehtelusta samaan aikaan kun sääntöjä noudattavat maat joutuvat maksumiehiksi.

Esimerkiksi Kreikka tullessaan euroalueen jäseneksi valehteli taloudellisesta tilanteestaan ja vääristeli muun muassa lainojensa määrästä.
&#8211; Nyt sitten väärintekijät palkitaan ja ne maat, jotka ovat seisseet yhteisessä rintamassa ja noudattaneet sääntöjä pilkulleen, joutuvat maksamaan muun muassa Venäjä-pakotteiden takia, kertoo Ilpo Heltimoinen.
Seuraavaksi rahaa tarvinnee Italia
Niiden maiden kanssa, joiden talouskuri ei pidä, tulee olemaan jatkossakin ongelmia. Muun muassa Italian tilanne näyttää kohtuullisen huonolta, ja näyttää todennäköiseltä, että siltä suunnalta tullaan seuraavaksi rahaa pyytämään.
Heltimoinen pitää ongelmallisena sitä, että talouskuria noudattamattomille maille on myönnetty lainoja muun muassa Saksan pankeilta, ja niiden takuumiehiksi on laitettu Suomen kaltaisten maiden veronmaksajat.
&#8211; Kun noudatetaan sääntöjä, siitä pitäisi palkita ja korvata maille aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi Suomi ei saa mitään kompensaatiota vastuun kantamisesta ja se on moraalisesti väärin. Työkaluja asian hoitamiseksi kyllä löytyisi, jos poliittista tahtoa vain olisi enemmän, sanoo Heltimoinen.
Suomi on kärsinyt Venäjän vastapakotteista
Venäjä liitti itseensä Krimin vuonna 2014 ja jatkaa aggressiivista toimintaansa Itä-Ukrainassa, jossa käydään sotaa parasta aikaa. YK:n yleiskokouksessa pidetyssä äänestyksessä Krimin liittäminen Venäjään tuomittiin laittomaksi aivan selkein lukemin ja johti EU:n asettamaan talouspakotteita sellaisia henkilöitä vastaan, joilla on yhteyksiä Krimin laittomaan miehitykseen.
Koska Venäjä loukkasi törkeästi kansainvälistä oikeutta, ovat pakotteet sinänsä oikeutettuja eikä Suomen pidä livetä yhteisestä rintamasta tässä asiassa, mutta Venäjän asettamista vastapakotteista on joutunut kärsimään ennen muuta Suomi, ja siitä on saatava kompensaatiota EU:lta.
&#8211; Suomessa yhä useampi maanviljelijä on joutunut lopettamaan toimintansa ja on huomattu, että vastapakotteilla on ollut meille selkeitä taloudellisia seuraamuksia.
&#8211; Suomen huoltovarmuus ruoan osalta on mielestäni jo huolestuttavalla tasolla, joten kysymys on myös turvallisuuspoliittisesta ongelmasta, Heltimoinen toteaa.
Suomen pidettävä huolta kansallisista eduistaan
Venäjän asettamista vastapakotteista ovat joutuneet kärsimään erityisesti suomalaiset duunarit, maanviljelijät ja tietysti myös koko kansantalous.
EU:n tasolla Suomen olisi ehdottoman tärkeää uskaltaa pitää huolta omista kansallisista eduistaan vaatimalla EU:ta korvaamaan Venäjän vastapakotteista Suomelle koituneet kustannukset.
&#8211; Pakoterintamasta emme voi lähteä, mutta on sekä moraalisesti oikeudenmukaista että kansallisesti tärkeää vaatia EU:lta korvauksia pakotteiden meille aiheuttamista kustannuksista. Asialla on Suomelle myös turvallisuuspoliittista ja erityisesti aluepoliittista merkitystä, Heltimoinen huomauttaa.

Eurovaaliehdokas Heltimoinen: ”Suomen on vaadittava EU:lta täyttä kompensaatiota vastuun kantamisesta”

&#8211; Lipposen hallitus teki raskaan virheen 20 vuotta sitten, kun se runnoi Suomen Euroopan talous- ja rahaliittoon. Suuri virhe oli ottaa mukaan myös Italia ja Kreikka, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.

&#8211; Italia lupasi painaa 120 prosentin velkatasonsa 60 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Nyt se on 130 prosenttia.
Kankaanniemi piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston tiedonantoa ERVV:n varainhankinnan takauksen jatkamisesta.
Kankaanniemi muistutti, että Kreikan sosialistihallitus väärensi tilastonsa ja pääsi euroon elämään muiden &#8211; myös suomalaisten kustannuksella.
&#8211; Kun rikos paljastui vuoden 2005 tienoilla, jopa valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) antoi sen anteeksi. Olihan tekijä veljespuolue, sosialistinen Pasok.
”Hei, me tienataan tällä!”
Saksa ja Ranska rikkoivat vakaus- ja kasvusopimusta, eivätkä siksi puuttuneet Välimeren maiden rikoksiin.
&#8211; Vuonna 2010 Kreikka rysähti maksukyvyttömäksi. Vanhasen-Kataisen hallitus muiden mukana junaili Suomelta miljardilainan Kreikalle pikavauhtia. Heti perään tarvittiin Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja sen kautta valtavat tuet Kreikalle, Kankaanniemi totesi.
&#8211; Siltä ajalta muistamme ministerin fantastisen huudon: ”Hei, me tienataan tällä!”
Kriisi jatkui. Luotiin jälleen uusi malli, Euroopan vakausmekanismi EVM, Kataisen kuuden puolueen hallituksen tuella ja toimesta.
&#8211; Jutta Urpilainen (sd.) sai kuuluisat takuut. Suomen kansa sai miljardien vastuut, Kankaanniemi muistutti.
&#8211; Kaikilla kolmella järjestelyllä pelastettiin saksalaiset pankit, jotka olivat ylilainoittaneet Kreikkaa. Merkel sai mitä halusi. Kreikassa kriisi vain jatkui.
EKP:n piikki aukesi ja hulvaton elämä jatkuu
Kesällä 2012 euro huojui kuoleman porteilla. Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi pelasti sen ilmoittamalla, että yhteinen piikki EKP:ssa on täysin auki. Alkoi löysän rahan luominen.
&#8211; Tämä yhteisvastuun juhla jatkuu yhä. Euroopan keskuspankki ostanut roskalainoja noin 2 500 miljardilla eurolla suurelta osin Italiasta ja Kreikasta. Euroa on pidetty väkisin pystyssä. Italiassa hulvaton elämä on jatkunut. Suomen vastuu roskalainaohjelmasta on noin 50 miljardia euroa.
&#8211; Nyt EKP pakon sanelemana on lopettamassa roskalainaostot. Italian ja Kreikan roskalainoille ei ole ostajia. Ne tuskin selviävät. Meilläkin korot nousevat. Monet asiantuntijat sanovat, että edessä on euron kuolema. Edes pankkiunioni ei ehdi apuun eikä se riittäisikään, Kankaanniemi huomautti.
Sosialistit syyllisiä nykytilanteeseen
Perussuomalaiset muistuttaa, että Italiassa ovat hallinneet vuoron perään sosialistit, mm. Romano Prodi ja kokoomuksen veljespuolue Silvio Berlusconin johdolla.
&#8211; Nämä vanhat puolueet ovat syyllisiä nykytilanteeseen. EU ja EKP ovat katselleet menoa toimettomina vierestä. Vasta nyt komissio on herännyt, kun Italian kansa antoi valtakirjan uusille voimille, jotka ovat syyttömiä valtavaan velkataakkaan ja sopimusrikkomuksiin.
Sipilä jatkaa Suomen vastuita ja Soini siunaa
Sipilän hallitus pyytää tiedonannolla valtuutta jatkaa Suomen vastuita ERVV:n kautta Kreikan lainoista vuoteen 2082 loppuun asti. Siis huikeat 64 vuotta tästä eteenpäin.
&#8211; Herra pääministeri, te olette 121-vuotias, kun suomalaiset veronmaksajat vapautuvat teidän sitoumuksistanne vieraan maan takausvastuista. Te pääministeri sanoitte 28.2.2012 tässä salissa: ”Meidän kannattaa ottaa tappiomme nyt eikä enää lisätä riskiä Kreikassa. Todellista johtajuutta tässä tilanteessa olisi se, että tosiasiat tunnustetaan ja annetaan Kreikan irtaantua eurosta.”
&#8211; Ministeri Soini, te esititte samassa istunnossa vuonna 2012 epäluottamuslausetta Kataisen hallitukselle, koska ”se oli epäonnistunut Suomen edun ajamisessa”. Kehtaatteko te nyt puolustaa pari vuosikymmentä hulvattomasti meidän laskuumme eläneitä Italiaa ja Kreikkaa ja ylistää EU:ta ja EKP:ta, jotka ovat laiminlyöneet vastuunsa kantamisen? Kankaanniemi kysyi.
Hallitus ei nauti luottamusta
Kankaanniemi varoitti, että edessä uhkaa ilmiselvästi mittavan laskun lankeaminen suomalaisille veronmaksajille.
&#8211; Mitä muuta aiotte tehdä kuin pidentää Suomen takausvastuuaikaa vuoden 2082 loppuun asti? Kankaanniemi kysyi.
&#8211; Esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslauseen: eduskunta toteaa, että Italian ja Kreikan vaikea taloustilanne sekä EU:n ja EKP:n epäonnistunut politiikka uhkaavat hajottaa Euroopan talous- ja rahaliiton eikä hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin Suomen etujen turvaamiseksi, mistä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Perussuomalaisilta epäluottamuslause ERVV:sta: Hallitus ei pysty puolustamaan Suomen etuja

The Wall Street Journal <a href="http://online.wsj.com/articles/greeces-creditors-mull-debt-relief-for-reforms-plan-1405522958">kertoo</a> Kreikan 320 miljardin euron velkataakan muodostavan erimielisyyksiä siitä, miten tätä taakkaa tulisi keventää. Velkataakka on noin 174 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Velan suuri määrä on piinannut Kreikan hätälainoja myöntäneitä tahoja vuoden 2012 marraskuusta alkaen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä oman lainaosuutensa alaskirjauksia. Lisäksi rahaston säännöt kieltävät tukiluotot, jos Kreikan rahoitustilanne on kestämätön. Velkataso pitäisi saada nopeasti alas. Vuoteen 2022 mennessä velan suhde bruttokansantuotteeseen tulisi olla merkittävästi alempana kuin 110 prosentissa.
Euromaat eivät nekään haluaisi kohdata poliittisesti tulenarkoja alaskirjauksia.
Muut velkataakkaa supistavat keinot ovat vähemmän merkittäviä. Niihin lukeutuvat lainaehtojen muuttaminen korkotasoja huojentamalla ja takaisinmaksuaikojen venyttäminen nykyisestä 30 vuodesta.
Korkotason leikkaukset johtaisivat helposti nekin luottotappioihin, sillä korkomarginaalit ovat jo hyvin lähellä nollaa. Jotkut euromaat joutuisivat maksamaan omasta lainarahastaan suurempaa korkoa kuin mitä palautuksena Kreikan tukilainoista tulisi. Sama tilanne vaivaa toisen tukipaketin myöntänyttä väliaikaista vakausrahasto ERVV:tä.
Kreikan velkamäärä tuskin alenee riittävästi yksistään takaisinmaksuaikoja pidentämällä, ja tällöin IMF joutuisi jäämään pois tukirahoituksesta.

WSJ: Kreikan velkahelpotusvaihtoehdot hiertävät luotottajia