LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM
The Wall Street Journal kertoo Kreikan 320 miljardin euron velkataakan muodostavan erimielisyyksiä siitä, miten tätä taakkaa tulisi keventää. Velkataakka on noin 174 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Velan suuri määrä on piinannut Kreikan hätälainoja myöntäneitä tahoja vuoden 2012 marraskuusta alkaen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä oman lainaosuutensa alaskirjauksia. Lisäksi rahaston säännöt kieltävät tukiluotot, jos Kreikan rahoitustilanne on kestämätön. Velkataso pitäisi saada nopeasti alas. Vuoteen 2022 mennessä velan suhde bruttokansantuotteeseen tulisi olla merkittävästi alempana kuin 110 prosentissa.
Euromaat eivät nekään haluaisi kohdata poliittisesti tulenarkoja alaskirjauksia.
Muut velkataakkaa supistavat keinot ovat vähemmän merkittäviä. Niihin lukeutuvat lainaehtojen muuttaminen korkotasoja huojentamalla ja takaisinmaksuaikojen venyttäminen nykyisestä 30 vuodesta.
Korkotason leikkaukset johtaisivat helposti nekin luottotappioihin, sillä korkomarginaalit ovat jo hyvin lähellä nollaa. Jotkut euromaat joutuisivat maksamaan omasta lainarahastaan suurempaa korkoa kuin mitä palautuksena Kreikan tukilainoista tulisi. Sama tilanne vaivaa toisen tukipaketin myöntänyttä väliaikaista vakausrahasto ERVV:tä.
Kreikan velkamäärä tuskin alenee riittävästi yksistään takaisinmaksuaikoja pidentämällä, ja tällöin IMF joutuisi jäämään pois tukirahoituksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
