Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Työperäinen hyväksikäyttö kuriin – työnantajille jopa neljä vuotta vankeutta

Ministeri Tavio vahvisti Suomen vientiä Portugalissa suomalaisyritysten kanssa – ”Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää”

Garedew ja Marttila: Lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti läheisverkostoon, ei laitokseen

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

euriborkorko

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät ministerille <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>, jossa he muun muassa tiedustelevat velkaantumisen vaikutusta Suomen julkisen talouden kestävyyteen.

Viime aikoihin saakka markkinoilla todistettiin vuosia jatkunutta, historiallisestikin epätyypillistä rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä. Finanssikriisin 2008 jälkeen Suomi on velkaantunut nopeasti. Kuluneella kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut erityisen avokätistä, ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Veikko Vallin ilmaisivat kirjallisessa kysymyksessään pitkään jatkuneen huolensa velkaantumiskehityksen seurauksista ja korkojen kääntymisestä nousuun. Samaa huolta ovat tuoneet julki myös lukuisat asiantuntijat.
– Suomen BKT per capita on samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Julkinen velka on kasvanut samana aikana 60 miljardista 160 miljardiin euroon, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomautti Twitterissä 14.10.2022.
OP-ryhmän toimitusjohtaja Timo Ritakallio totesi kesäkuussa hallituksen tehneen julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille sillä ajatuksella, että korot ovat nollassa tai negatiivisia eivätkä nousisi suuresti.
”Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla”
Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (mukaan lukien rahastotalouden velka) arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on noin 56 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2022 kolmannen lisätalousarvioesityksen myötä velka-arvio kohosi 10 miljardilla eurolla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisen vuoksi. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla.
– Hallitus nostaa itsekin esiin arvion julkisen talouden epätasapainon jatkumisesta, Sakari Puisto ja Veikko Vallin huomauttavat.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 todetaan: &#8221;Julkinen velka suhteessa BKT:een kohosi korkealle tasolle koronapandemian vuoksi eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui v. 2021 hetkellisesti. Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen heti vuodesta 2023 lähtien. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa mm. väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.&#8221;
Valtionvelan korkoarvioon roima korotus
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen tilanne on, että valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023, mikä on noin miljardi euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
– Valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisävelkaa jo pelkkään korkojen maksuun, Puisto ja Vallin toteavat.
He viittaavat myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen antamaan vielä karumpaan arvioon.
– Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 %:n keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja, Pakarinen kirjoitti Twitter-sivullaan 22.10.2022.
Euribor vuoden 2009 tasolla
Talouden tulevaisuudennäkymät ovat monin tavoin epäselvät. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä 2,778 % (21.10.2022), kun se vielä alkuvuodesta oli negatiivinen. Viimeksi euribor on ollut samalla tasolla vuonna 2009. Tuoreen ennusteen mukaan euribor nousisi alkuvuodesta 2023 jo yli kolmeen prosenttiin.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvaili STT:n haastattelussa euriborin viime aikojen poukkoilua hyvin poikkeukselliseksi ja totesi sen heijastavan epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP tulevaan kesään mennessä tekee.
Velkaantumiskehitys ongelma myös Tampereella
Sakari Puisto ja Veikko Vallin tiedustelevatkin asiasta vastaavalta ministeriltä, mikä on valtion lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset sekä pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika. Lisäksi he kysyvät, millainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmällä pitäen, että euribor-korot edelleen nousevat, miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla sekä luottoluokitukseen ja onko ministeriö tehnyt stressitestejä korkojen nousun varalle.
Puisto ja Vallin kuuluvat myös Tampereen kaupunginvaltuustoon, jossa he vastikään jättivät vastaavan kaltaisen valtuustokyselyn. Kaupungin tulorahoituksen taso on jo vuosia ollut riittämätön suhteessa investointitasoon.
&nbsp;

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Hinnat nousevat Suomessa nyt laajasti ja voimalla. Ainoa varma asia tulevaisuudessa on tavallisen kansalaisen köyhtyminen. Syitä on monia ja päitä haetaan pölkylle viimeistään kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Asuntojen hinnat nousivat Suomessa OP:n keskiviikkona ilmestyneen <a href="https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/op-ryhman-asuntomarkkinakatsaus--asuntomarkkinoiden-noste-jatkuu-suotuisana-korkojen-nousupaineista-,c3507107">asuntomarkkinakatsauksen</a> mukaan viime vuonna keskimäärin 3,7 prosenttia. Hintojen nousu oli nopeinta kymmeneen vuoteen. Nopeinta nousu oli edelleen suuremmissa kaupungeissa, mutta samalla se oli laaja-alaisempaa kuin vuosiin. Hinnat nousivat sekä osakeasunnoissa että omakotitaloissa.
Markkinoiden odotukset korkojen noususta ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Tyypillisimmän asuntolainojen viitekoron eli 12 kuukauden euriborkoron odotetaan yltävän positiiviseksi jo tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna.
– Korkojen nousu voi näkyä nopeasti asuntovelallisen elämässä, mutta erityisesti se heijastuu vuoden 2023 näkymiin. Ilmassa on kuitenkin useita talouskehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä, sanoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.
Ruotsissa asuntolaina kallistuu jo nyt
Handelsbanken on jo ilmoittanut <a href="https://www.privataaffarer.se/handelsbanken-hojer-bundna-borantor/">nostavansa</a> asuntolainojen korkoa Ruotsissa. Kaksivuotisten lainojen korot nousevat 0,30 prosenttiyksikköä 2,19 prosenttiin, viisivuotisten 0,40 prosenttiyksikköä 2,58 prosenttiin ja 10-vuotisten asuntolainojen korot 0,30 prosenttiyksikköä 2,99 prosenttiin.
Ruotsi ei ole Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen, joten EKP:n korkopäätökset eivät sido maan keskuspankin päätöksiä. RKP:n (Ruotsin keskuspankki siis) <a href="https://www.riksbank.se/sv/press-och-publicerat/nyheter-och-pressmeddelanden/pressmeddelanden/2022/penningpolitiskt-beslut--nollranta-och-oforandrat-innehav--av-vardepapper/">odottaa</a> paikalliseen positiiviseen tyyliin inflaation laskevan loppuvuonna. Ohjauskorkoa nostetaan näillä näkymin vasta vuoden 2024 toisella puoliskolla.
Inflaatio kummittelee
Korkojen nostopaineet lähtevät karkaavan inflaation pelosta. Euroalueen <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/koronapandemiasta-toipuminen-kiihdytti-inflaatiota-mutta-inflaation-ennustetaan-tasaantuvan/">inflaatio</a> kiihtyi vuoden 2021 aikana alkuvuoden 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin tammikuuhun 2022 mennessä. Erityisen ripeää inflaation kiihtyminen oli heinäkuusta lähtien. Suomessa inflaatio kiihtyi maltillisemmin, yhdestä prosentista 3,4 prosenttiin.
Suomen Pankin asiantuntijat toteavat näin: vielä joulukuussa 2021 merkittävää inflaation kiihtymistä euroalueella oli havaittavissa muutamissa yksittäisissä tuotteissa ja palveluissa, joihin pandemia on erityisesti vaikuttanut. Näihin lukeutuvat lähinnä energiaan ja polttoaineisiin, sekä matkailuun liittyvät erät. Syksyn 2021 mittaan myös ruuan hinta on laajalti kallistunut mm. erilaisten tuotantoa heikentäneiden sääilmiöiden seurauksena sekä energian hinnan nousun tuotantokustannuksia nostavien vaikutusten takia.
Kun tähän päälle vielä lätkäistään valtion tolkuttoman velanoton seuraukset, lasku lankeaa veronmaksajalle valtion ottamien lainojen korkojen noustessa positiivisiksi. Kirsikkana katkerassa kakussa vielä sote-ratkaisun myötä tuleva viiden prosenttiyksikön<a href="https://www.suomenuutiset.fi/peruselaman-kustannukset-karkaavat-kasista-polttoaineiden-sahkon-ja-lammitysenergian-hinnannousu-seka-sote-tietavat-ankaria-aikoja-suomalaisille/"> korotus</a> verotukseen.
Edellä mainitut lienevät eräitä keskeisiä teemoja huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
&nbsp;

Hinnat nousevat ja kansa köyhtyy – vaaliuurnilla varmasti tavataan

euriborkorko

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Hinnat nousevat ja kansa köyhtyy – vaaliuurnilla varmasti tavataan

Uusimmat

Työperäinen hyväksikäyttö kuriin – työnantajille jopa neljä vuotta vankeutta

Ministeri Tavio vahvisti Suomen vientiä Portugalissa suomalaisyritysten kanssa – ”Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää”

Garedew ja Marttila: Lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti läheisverkostoon, ei laitokseen

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026