Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Keski-Suomen hyvinvointialue esittää johtajalle 16 500 euron kuukausipalkkaa – samaan aikaan palveluja leikataan

”Se koira älähtää” – Reijonen tukee Rydmanin palkkakattoa sote-järjestöille

Kolumni: Kestääkö Suomi rystyviitosta, pysyvätkö rivit kasassa?

Tekoäly etsi tukihuijareita – lopputulos ei miellyttänyt ja projektit lopetetaan

Nyt selvitetään kehitysavun tuloksellisuutta – Tavio: Suomen kansallinen ja kaupallinen intressi etusijalla

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Transnaiset ulos olympialaisten naisten sarjoista – geenitestit pakolliseksi

Aittakumpu: Suomi tarvitsee vahvan herätyksen – ”On aika lopettaa suomalaisuuden ja arvojemme häpeäminen ja vähättely”

Nieminen: Apu on saatava ajoissa – ja sen on oltava löydettävissä

Rehtori–kansanedustaja Strandman: ”Armovitosia ei enää todistuksissa jaeta”

Helsinki Pride ryhtyi kyttäämään kansalaisia verkossa – botti löysi vihapuhetta jo tunneissa

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää

Tynkkynen: Tämä päivä jää häpeätahrana suomalaisen oikeuslaitoksen historiaan

Suomi perui pään leikkaamisella uhkailleiden irakilaiskaksosten oleskeluluvat, mutta palautuskielto estää karkotuksen – Antikainen: ”Pelottavaa, mihin sokea ideologia johtaa”

Perussuomalaiset kansanedustajat: Kirkon tulee palata ydintehtäviensä ääreen ja puolustaa rohkeasti kristittyjä ja omia arvojaan

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”

Jussi Halla-aho Iltalehdelle Päivi Räsäsen tuomiosta: ”Tämä näyttää olevan ajan henki ja tilannekuva”

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’

hintakilpailu

Eduskunta keskusteli tänään opposition välikysymyksestä koskien suomalaisen maatalouden kriisiä ja ruuantuotannon turvaamista. Perussuomalaiset huomautti, että mikäli maatalouden kustannuskriisi ja maatilojen lopettamiset jatkuvat nykyistä tahtia, ovat kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus uhattuina.

&#8211; Omavaraisuus on ollut elinehto maamme rattaiden pyörimiselle. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruoantuotanto. Suomessa on menossa kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole aiemmin koettu, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa totesi.
Elomaa huomautti, että käsillä oleva ongelma koskettaa jokaista suomalaista, sillä kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää mitään.
Myös EU:sta tulossa lisäkustannuksia
&#8211; Hallitus on vetelehtinyt kotimaisen maatalouden ja metsäsektorin edunvalvonnassa EU-pöydissä, Elomaa muistutti.
&#8211; Tästä esimerkkinä Suomelle kalliiksi käyvä ennallistamisasetus. Me perussuomalaiset olemme esittäneet maatalouden kriisiin useita ratkaisuehdotuksia, kuten esimerkiksi sääntelyn purkua, taloudellista tukea ja kiinteistöverotuen laajentamista koskemaan maatalouden harjoittajia.
Tuottajahinnat liian pienet
Elomaa arvioi, että maatalouden ahdingon ydinsyy ovat liian matalat tuottajahinnat.
&#8211; Jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukkoihin toimiin. Hallitus on seurannut maatalouden ahdingon syvenemistä passiivisena. 300 miljoonan euron maataloustuestakaan ei montaa euroa päätynyt ruoantuottajille, Elomaa sivalsi.
Tuottajia kohdellaan kuin rikollisia
&#8211; Ruokaturvakysymys on vakava. Silti hallitus ajaa jääräpäisesti linjaa, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas ilmastotavoitteiden suhteen ja jopa ylittää EU:n vaatimukset, Elomaa ihmetteli.
Elomaan mukaan yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotannon entistä ahtaammalle niin, että suomalaisista tuottajista on tehty jo ”jonkin sortin rikollisia”.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa tällaista kehityskulkua jyrkästi. Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt, Elomaa vaati.
Ulkomaisilla toimijoilla etulyöntiasema
Elomaa huomautti, että Suomen ruokaketju työllistää jopa noin 300 000 suomalaista ja on maailmankin mittakaavassa uudenaikainen ja tehokas.
&#8211; Suomessa panostetaan ruoan puhtauteen ja laatuun. Samaa ei voi sanoa kaikista ulkomailta kauppojemme hyllyihin virtaavista tuotteista.
&#8211; Hintakilpailu markkinoilla on kuitenkin armotonta kotimaisille tuottajille. Me perussuomalaiset arvostamme alkutuottajaa. Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä siihen, miten eurot jakautuvat. Kyse on viime kädessä siitä, että kansalaiset saavat pöytiinsä kotimaassa tuotettua ruokaa jatkossakin.
Tarvitaan energiaratkaisuja
&#8211; Euroopassa on nyt sota, ja perussuomalaiset katsovat, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa, Elomaa totesi.
Elomaa huomauttikin, että energian tuotantopalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiilivarauma – tuotannon turvaamiseksi.
&#8211; Turpeen alasajo oli suuri virhe. Energiavajeen lisäksi vieläkään ei ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- tai kuiviketurpeelle, Elomaa muistutti.
Kaikki on maksettava etukäteen
Lopuksi Elomaa huomautti, että maatiloilla tehdään edelleen mittavia investointeja ja moni tilallinen elää kädestä suuhun.
&#8211; Lannoitteet, kuivikkeet ja muut tarvikkeet pitää maksaa etukäteen, vaikka tukia ei näy. Tulevaisuuden usko on koetuksella vähemmästäkin. Tukien maksaminen jälkijunassa on täysin vastuutonta.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on äärimmäisen pettynyt Sanna Marinin hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan. Siksi kannatan edustaja Sari Essayahin esittämää epäluottamuslausetta, Elomaa totesi lopuksi.
&nbsp;

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Eduskunnan suuri valiokunta otti kantaa EU:n talouspolitiikan sääntökehikon uudistamiseen. Perussuomalaiset pitävät talouspolitiikan sääntöjen tarkastelua ja uudistamista perusteltuna, mutta eivät voi allekirjoittaa kaikkia valiokunnan lausunnossa esitettyjä näkökohtia.

Poikkeuslausekkeella kytkettiin nyt pois valvonta vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja vajerajoista vuosiksi 2020—2022.
&#8211; Syynä tähän oli Covid-19-pandemia. On ilmeinen riski, että vihreän siirtymän, energiakriisin, Ukrainan sodan ja talousnäkymien yleisen heikentymisen seurauksena houkutus poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisille kasvaa ja jäsenmaat ylivelkaantuvat entisestään. Tätä ei tule hyväksyä. Mielestämme poikkeuslausekkeen käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian, perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Olli Immonen ja Jenna Simula vaativat.
Maltillinen velkataso ehkäisee velkakriisejä
Perussuomalaiset painottavat, että tärkeintä nykytilanteessa on markkinakurin palauttaminen ja sanktio- tai palkkiomekanismien luominen. Vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja ei juuri ole noudatettu, eikä sääntöjen rikkomisesta ole kertaakaan seurannut huomautusta voimakkaampia toimenpiteitä, vaikka säännöt sinänsä taloudellisiin rangaistusmaksuihin antavatkin mahdollisuuden.
Perussuomalaisten mukaan ei ole myöskään uskottavaa, että sääntöpohjaisuus voisi toimia ilman markkinakuria tai poliittisen harkintavallan ulkopuolella olevia sanktiomekanismeja.
&#8211; Maltillinen velkataso ja riittäväksi katsotut aktiiviset sopeutustoimet ehkäisevät parhaiten velkakriisejä. Sellaisia menojen sopeutustoimia, jotka heikentävät talouden kasvunäkymiä, tulee kuitenkin toteuttaa varoen. Mikäli velkasuhderajaa nostettaisiin esimerkiksi 80 prosentin tasolle, se saatettaisiin tulkita niin, että velkarajalla ei oikeasti ole väliä. Tämä saattaisi vain lisätä moraalikatoa, joka on jo valmiiksi merkittävä ongelma, valiokunnan varapuheenjohtaja Mäkelä huomauttaa.
Osittainen markkinakurimalli ja velkasuhderaja
Perussuomalaiset muistuttavat, että ne maat, joiden velkasuhde on selvästi velkasuhderajaa korkeampi, tarvitsevat joka tapauksessa erikseen heille räätälöityjä toimia. Näiden maiden talouspolitiikan arviointi ei ole varsinaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaan velkajärjestelyjen ja jopa euroerojen tie.
&#8211; Siksi pidämme epäoptimaalisesti edelleen voimassa olevan 60 prosentin velkasuhderajan, mutta muuttaisimme sen tulkintaa sitovan ylärajan sijasta tavoitetasoksi, jota kohti maita velvoitettaisiin siirtymään budjettivajeita supistamalla tai talouskasvua lisäämällä, toteaa Simula.
&#8211; Lisäksi ehdotamme osittaisen markkinakurin mallia. Mallissa valtio velvoitettaisiin uusien velkakirjojen liikkeellelaskun yhteydessä laskemaan liikkeelle myös juniorivelkakirjoja (no-bailout -velkaa) esimerkiksi 5—10 prosenttia liikkeelle laskettavien velkakirjojen nimellismäärästä.
&#8211; Ehdottamamme malli olisi inhimillinen, sillä aluksi tätä &#8221;no-bailout -velkaa” olisi koko velkakannasta vain muutama prosentti, ja pitkänkin ajan kuluttua korkeintaan määritellyn minimirajan (5—10 %) verran.
Yhden alijäämä on toisen ylijäämä
Vaihtotaseiden tarkastelun yhteydessä on perussuomalaisten mielestä alettava kiinnittää huomiota alijäämien sijaan myös ylijäämiin.
&#8211; Yhden maan alijäämähän on tunnetusti toisen ylijäämä. Esimerkiksi pankkivalvonnassa on katsottu velallisen valvomisen sijaan helpommaksi valvoa pankkeja ja asettaa niille pääoma- ja raportointivaatimuksia. Makrovakaussopimuksissa liian suuri ylijäämä on jo nyt epävakauskriteeri, jonka pitäisi velvoittaa korjaavaan toimintaan, mutta tähän asti mitään ei ole tehty.
&#8211; Ylijäämien torjunta estäisi euromaista toisiin euromaihin kohdistuvia sijoitusbuumeja, joita pidetään keskeisenä syynä eurokriisiin. Lisäksi, mikäli ylijäämäisiä maita ohjataan ajoissa pienemmälle ylijäämälle, näiden maiden saatavat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi, että velkaleikkaukset muuttuisivat mahdottomiksi.
Vihreät investoinnit ja ns. kultainen sääntö
Erityisen ongelmallisena perussuomalaiset pitävät ehdotettua vihreiden investointien jättämistä pois velkalaskennasta (ns. kultainen sääntö).
&#8211; Vihreiksi arvioitavien investointien jättäminen kokonaan velkakriteerien ulkopuolelle ohjaisi maita ylivelkaantumaan. Lisäksi ehdotus siirtäisi merkittävästi talouspoliittista valtaa EU-komissiolle, joka tarvittavan taksonomian ilmeisesti laatisi, Immonen huomauttaa.
&#8211; Myös muunlainen poikkeava suhtautuminen esimerkiksi investointeihin otettaviin lainoihin on ongelmallista. Laajasti tulkiten mikä tahansa koulutuksesta terveydenhuoltoon olisi tulkittavissa investoinniksi. Markkinakuri olisi tässäkin tapauksessa EU-komissiota parempi tuomari.
&#8211; Euroalueelle ei tule myöskään perustaa yhteistä fiskaalikapasiteettia eli yhteistä budjettia tai nyt nähdyn elpymisrahaston tapaisia tulonsiirtomekanismeja. Mikäli euroalueen ongelmia halutaan ratkaista, pitää kiinnittää huomiota juurisyihin: yhteinen rahapolitiikka ja yhteisvastuun mahdollistava EKP, sen osto-ohjelmat ja erilaiset tukimekanismit.
Euroalueen ongelma on euro
Euromaiden kykyyn korjata hintakilpailukykyään ja edellytyksiin sopeuttaa budjettien menoeriä tulee suhtautua varauksellisesti. Käytännössä monelle maalle ainoa toimiva vaihtoehto olisi oman kansallisen valuutan heikentyminen, joka sopeuttaisi työn ulkoisen hinnan ohella myös budjetissa olevien menoerien ulkoista hintaa.
&#8211; Euroalueen ongelma on euro, ja siksi komission tiedonannon suurin ongelma on, ettei siinä ole mainittu euroeron mahdollisuutta. Euroeron ei tarvitse olla pysyvä, kuten asiantuntijalausunnossa on nostettu esiin.
&#8211; Euroeron hyöty on ilmeinen. Sillä voidaan välttää poliittisesti riitaisten pääomien siirtäminen jäsenmaasta toiseen etenkin, kun pääomien tulisi saada liikkua euroalueella vapaasti. Toiseksi sillä voidaan lievittää talousvaikeuksia kustannuskilpailukyvyn kasvun avulla, lisäävät perussuomalaiset.
&nbsp;

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuus on vaarassa. Hän on laatinut toimenpidealoitteen, jossa patistelee hallitusta ryhtymään kiireesti toimiin tuottajien aseman edistämiseksi.

Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maataloustuottajien aseman parantamiseksi rajaamalla tuottajasopimusten kestoa ja lisäämällä kansallisten maataloustukien määrää sekä toteuttamalla muita alkutuottajien toimintaedellytyksiä edistäviä uudistuksia.
&#8211; Monet eri tekijät heikentävät alkutuottajien asemaa. EU-jäsenyyden myötä Suomen maatalous päätyi entistä tiiviimmin mukaan kansainväliseen hintakilpailuun. Hintakilpailu alhaisempien tuotantokustannusten maiden tuottajien kanssa on kovaa, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Suomessa ilmasto ei ole kaikkein suotuisin ja tuotantoon liittyvät laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin osassa kilpailijamaista. Brexitin myötä EU:n maataloustukien määrä putosi roimasti, eivätkä kansalliset tukitoimet riitä kompensoimaan menetyksiä.
Sopimuksissa kaupat ovat kuninkaita
Suomessa päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä ja peräti 85 % markkinoista jakautuu kahden suurimman toimijan kesken, mikä lisää neuvotteluissa ostajavoimaa tuntuvasti. Elomaa kritisoi tuottajien kanssa solmittuja sopimuksia epäoikeudenmukaisiksi ja epämääräisiksi.
&#8211; Sopimuksissa kaupat ovat kuninkaita. Tuottajahinnat on kilpailutettu pohjalukemiin. Sen lisäksi ruoantoimittajien ja kauppojen välisissä sopimuksissa kaupoilla on oikeus muun muassa muuttaa takautuvasti toimitusehtoja ja hintoja sekä vaatia jopa hyvitystä myymättä jääneistä tai kuljetuksessa vaurioituneista tuotteista. Lisäksi tuotantosopimusten kestot irtisanomisaikoineen ovat pitkiä, eivätkä hinnat tai toimitusehtojen muutokset ole aina tuottajan tiedossa etukäteen, hän toteaa.
Uhkana tilojen laajamittainen alasajo
Kaupoilla on neuvotteluissa määräävä markkina-asema, eikä sen väärinkäyttöä ole laissa kielletty. Päivittäistavarakaupan sopimuksissa on lisäksi usein salassapitopykälä, mikä nostaa tuntuvasti kynnystä puuttua määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, koska pykälän rikkomisesta voi seurauksena olla välimiesoikeudenkäyntiin joutuminen, mikä on valtava kuluriski.
&#8211; On huutava vääryys, että tuottajat kantavat harteillaan suurimman liiketoimintariskin ja voitot kerää kauppa. Salassapitopykälät ja pelko kalliista välimiesoikeudenkäynnistä nostavat rajusti tuottajien ja ruoantoimittajien kynnystä lähteä puolustamaan oikeuksiaan, Elomaa harmittelee.
&#8211; Maatilojen lakkauttamistahti hirvittää, ja jos ei tuottajille aleta maksaa reilumpaa korvausta työstään eikä sopimusten pelisääntöjä muokata reilummiksi ja läpinäkyvämmiksi, on uhkana tilojen laajamittainen alasajobuumi. Siksi hallituksen on ryhdyttävä nopeasti toimiin tuottajien tulevaisuuden pelastamiseksi. Aikaa ei voi enää hukata yhtään, Elomaa päättää.
&nbsp;

Kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuus on vaarassa – Elomaa: Maataloustuottajat ansaitsevat reilun hinnan työstään

hintakilpailu

Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuus on vaarassa – Elomaa: Maataloustuottajat ansaitsevat reilun hinnan työstään

Uusimmat

Keski-Suomen hyvinvointialue esittää johtajalle 16 500 euron kuukausipalkkaa – samaan aikaan palveluja leikataan

”Se koira älähtää” – Reijonen tukee Rydmanin palkkakattoa sote-järjestöille

Kolumni: Kestääkö Suomi rystyviitosta, pysyvätkö rivit kasassa?

Tekoäly etsi tukihuijareita – lopputulos ei miellyttänyt ja projektit lopetetaan

Nyt selvitetään kehitysavun tuloksellisuutta – Tavio: Suomen kansallinen ja kaupallinen intressi etusijalla

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Transnaiset ulos olympialaisten naisten sarjoista – geenitestit pakolliseksi

Aittakumpu: Suomi tarvitsee vahvan herätyksen – ”On aika lopettaa suomalaisuuden ja arvojemme häpeäminen ja vähättely”

Nieminen: Apu on saatava ajoissa – ja sen on oltava löydettävissä

Rehtori–kansanedustaja Strandman: ”Armovitosia ei enää todistuksissa jaeta”

Viikon suosituimmat

Helsinki Pride ryhtyi kyttäämään kansalaisia verkossa – botti löysi vihapuhetta jo tunneissa

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Tynkkynen: Tämä päivä jää häpeätahrana suomalaisen oikeuslaitoksen historiaan

Suomi perui pään leikkaamisella uhkailleiden irakilaiskaksosten oleskeluluvat, mutta palautuskielto estää karkotuksen – Antikainen: ”Pelottavaa, mihin sokea ideologia johtaa”

Perussuomalaiset kansanedustajat: Kirkon tulee palata ydintehtäviensä ääreen ja puolustaa rohkeasti kristittyjä ja omia arvojaan

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”

Jussi Halla-aho Iltalehdelle Päivi Räsäsen tuomiosta: ”Tämä näyttää olevan ajan henki ja tilannekuva”

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’

Toimitus suosittelee

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026