Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Ismo Söderling

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?”</a> Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.

Tutkija Samuli Salminen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on keskimäärin huomattavasti kantaväestöä heikompaa. Vaikka maahanmuuttajaryhmät ovat työllistymiskehityksen suhteen hyvin erilaisia, ei tilanne näytä hyvältä edes OECD-maista tulleiden kohdalla, joiden työllistymisasteen kehitys pitkällä aikavälillä jää suomalaisen kantaväestön alle.
&#8211; Sen sijaan, että katsotaan pelkkää väestön lisäämistä maahanmuutolla, pitäisikö maahanmuuton määrän sijasta keskittyä laatuun? Nythän tilanne on se, että näitä oikeasti korkeasti koulutettuja ja korkeapalkkaisia erityisasiantuntijoita on suunnilleen kymmenesosa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista. Maahanmuutto painottuu tällä hetkellä sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin, Salminen kertoi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät jää Suomeen
EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulevissa maahanmuuttajissa on kaksi isoa kategoriaa: yhtäältä korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat, joita ei koske saatavuusharkinta, ja toisaalta matalapalkka-aloille tulevat, jotka muodostavat noin 60 % suoraan töihin tulevista. Suoraan töihin tulevien lisäksi EU:n ulkopuolelta tulee maahanmuuttajia humanitäärisistä syistä, perheenyhdistettyinä, opiskelijoina jne.
Erityisasiantuntijan luvalla tulevat maahanmuuttajat pärjäävät todella hyvin Suomessa, mutta he muodostavat tulijoista selkeän vähemmistön ja näyttää siltä, että he eivät jää Suomeen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä paremmin maahanmuuttaja pärjää Suomessa, sitä herkemmin hän myös muuttaa täältä pois.
&#8211; Jos katsotaan koko EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa, ei vain suoraan töihin tulevia, niin yhden ääripään tästä muodostavat nuo hyvin pärjäävät koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat ja toisen ääripään puolestaan todella huonosti pärjäävät humanitaariset. Noita muita kuin hyvin pärjääviä koulutettuja ja hyväpalkkaisia erityisasiantuntijan luvalla tulevia voidaan karsia poliittisilla päätöksillä, jos tähän on poliittista tahtoa, Salminen sanoi.
Ongelmana kantaväestön aivovuoto
Usein kuulee puhuttavan, että työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin paikata Suomen huoltosuhdetta ja ikärakennetta. Julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta paljoa siitä, että joka vuosi Suomesta muuttaa pois tuhansia kantaväestön korkeakoulutettuja. Kantaväestön aivovuodosta huolestunut Salminen kysyi seminaarin osanottajilta, onko tämä oikeasti järkevä suunnitelma, kun tiedetään, että Suomeen tulee työperäisen maahanmuuton kautta suurimmaksi osaksi siivoojia sekä ravintola- ja rakennusalan työntekijöitä.
&#8211; Kaikki kunnia näiden alojen työntekijöille, mutta kun elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa korostetaan paljon koulutusta, ja tiedämme, että meiltä muuttaa pois suomalaisia korkeakoulutettuja, niin toimiiko tämä yhtälö suuressa mittakaavassa, että korvaamme sitä väestöä matalasti koulutetulla työvoimalla? Salminen kysyi.
Huoltosuhdeongelmaa ei ratkaista maahanmuutolla
Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi olevansa Salmisen kanssa monista asioista samaa mieltä. Suomessa on aidosti ongelma siinä, että maahanmuuttajien työllisyysaste ja tulotaso on liian matala. Kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä, mutta loppujen lopuksi tilanne näyttää melko samanlaiselta muissakin maissa. Kansainvälisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneilla on keskimäärin suurempia vaikeuksia kuin muilla.
&#8211; Mielestäni Suomessa ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, että kun puhutaan niistä kaikkein tavoitelluimmista maahanmuuttajista, niin he eivät ole sellaisia ihmisiä, joiden on pakko muuttaa johonkin tiettyyn maahan, vaan he valitsevat sen maan, jonne he muuttavat. Onko Suomi riittävän houkutteleva sellaisten ihmisten silmissä, joilla on varaa valita? Saukkonen kysyi.
Saukkonen oli Salmisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomen huoltosuhdeongelmaa ei saada kansainvälisen muuttoliikkeen keinoin ratkaistua. Saukkosen mukaan se vaatisi niin suurta tulijamäärää, ettei sellaista mitenkään voi tapahtua, ei varsinkaan työperusteisen muuttoliikkeen kautta.
Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle
Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, että myös Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa kantaväestöä heikommin. Dosentti Saukkonen kertoi, että Helsingin toisen sukupolven maahanmuuttajista noin neljännes on somalialaistaustaisia, joiden vanhemmilla on usein matala koulutustaso. Vanhempien koulutustaso usein määrittää sen, kuinka hyvin lapset pärjäävät koulussa ja menestyvät opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä.
Samuli Salminen oli monesta Saukkosen esittämästä kommentista vahvasti samaa mieltä:
&#8211; On todella haastavaa houkutella Suomeen niitä korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia, ja myös kantaväestössä huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Jos maahanmuuttopolitiikan keinoin otettaisiin Suomeen hyvin pärjääviä maahanmuuttajia, periytyisi heidän pärjäämisensä myös seuraavalle sukupolvelle. Kun teemme nyt maahanmuuttopoliittisia valintoja sen suhteen, keitä Suomeen tulee, pitää muistaa, että seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien viiveellä, Salminen huomautti.
Kukaan ei haluaisi Ruotsin ongelmia
Kaikkien keskusteluun osallistuneiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kukaan ei halua Suomeen Ruotsin ongelmia maahanmuuttajalähiöineen ja ammuskeluineen. Vaikka ongelmat tunnustettiinkin, eivät muut keskustelijat Salmista lukuun ottamatta tarjonneet ratkaisuksi juuri mitään konkreettisia keinoja.
EU:n sisällä liikkuminen on täysin vapaata, mutta EU:n ulkopuolelta voitaisiin poliittisen tahtotilan mukaan valikoida maahanmuuttajia. Suoraan töihin tulevista voidaan karsia saatavuusharkinnan kautta tulevat matalapalkkaiset perussuomalaisten ehdottamalla palkkarajalla, joka ei koskisi kausityötekijöitä. Humanitaariset voidaan sijoittaa turvaan Euroopan ulkopuolelle Tanskan mallin mukaisesti ja antaa humanitaarista tukea pakolaisleireille. Perheenyhdistämisten tulorajoja voidaan helposti kiristää, koska ne ovat nyt hyvin alhaalla, voidaan valita, ketkä pääsevät Suomeen opiskelemaan ja niin edelleen.
&#8211; Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima, kuten monesti poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, vaan on poliittisen keskustelun paikka, minkälaista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta halutaan tai ei haluta, Salminen totesi.
Maahanmuutto saatava osaksi poliittista keskustelua
Salmisen mielestä maahanmuutto pitäisi Suomessakin saada pikkuhiljaa mukaan normaaliin poliittiseen keskusteluun. Kun käydään julkista keskustelua esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta tai muista julkisista palveluista, puhutaan käytännössä aina siitä, mihin meillä on varaa, koska resurssit ovat rajalliset. Jonkun on tuotava tällaiset realiteetit mukaan myös maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” -tilaisuuden tutkijavieraita olivat mainittujen Salmisen ja Saukkosen lisäksi dosentti Minna Säävälä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Muut seminaarin keskustelijat olivat Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Darya Hulik Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta. Vapaus valita toisin -yhdistyksen puolesta keskustelua veti dosentti Jouko Kajanoja. Keskustelutilaisuuden taltiointi on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">YouTubessa</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”