Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Liikenneministeri Lulu Ranne tyrmää junatunnelin Tallinnaan: ”Vastuutonta haihattelua”

Hallitus haluaa nopeuttaa rikosprosesseja – Meri: ”Haluamme parantaa rikoksen uhrin asemaa”

Etelä-Karjala säästää ambulansseista: Ensihoitoon miljoonan euron leikkaukset – SDP, kokoomus ja keskusta ajoivat päätöksen läpi

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

Kiinteistöliitto

Syksyn mittaan on kuulunut huolestuttavia uutisia siitä, kuinka kansalaisten elämän ja hyvinvoinnin perusedellytykset kallistuvat kaiken aikaa. Hintakehitys on jäänyt pandemian varjoon mutta saattaa merkitä monelle oman talouden tenkkapoota.

Sähköpostiin ponnahti tieto verkkopankkiin saapuneesta kolmen kuukauden sähkölaskusta: 188 euroa. Vuosi sitten samaan aikaan samalla kulutuksella keskikokoisen kerrostaloasunnon sähkölasku oli 136 euroa. Lämmitys ja kuuma vesi maksetaan erikseen yhtiövastikkeessa. Pisti miettimään.
Huomasin ”yllättäen”, että sopimukseni perustuu sähkön pörssinoteeraukseen ja hinta vaihtelee siten tunneittain. Se tarkoittaa ainakin tällä hetkellä kalleinta mahdollista vaihtoehtoa energian kuluttajalle. Loppuviikosta sähkön hinta huiteli tasolla 25 c/kWh. Muutamaa päivää aikaisemmin pörssisähkö oli ollut vielä neljä kertaa kalliimpaa.
Vaihdoin sähkösopimukseni kiinteähintaiseen ja sopimusaika on nyt kaksi vuotta. Hinta oli runsaat 8 c/kWh eikä se ymmärtääkseni muutu sopimuskauden aikana. Energiayhtiön suosituin, toistaiseksi voimassa oleva sopimustyyppi maksaa tällä hetkellä lähes 11 c/ kWh. Vielä viime viikolla se maksoi himpun päälle 8 senttiä.
Sähköautoilu kallistuu hinnankorotusten myötä ja lisääntyvä sähköajoneuvojen määrä nostaa sähkön kulutusta ja vaatii lisää tuotantokapasiteettia. Ehkäpä pian aletaan vaatia ”positiivista diskriminaatiota ympäristöystävälliselle yksityisautoilulle”. Sähköauton hankintatuen lisäksi. Rikkaat kaupunkilaiset kiittävät.
Asuminen kallistuu kamalasti
Sähköllä omakotitaloaan lämmittävän ilme on kuin naarasnorsun ahterilla jo nyt ja hymy hyytyy pian myös kerrostalon asukilla. Kaukolämmön hinta on rajussa nousussa ainakin niiden kuntien alueella, joiden voimalat pyörivät fossiilisilla polttoaineilla. Asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat ja myös kiinteistöyhtiöt nostavat jollain aikataululla vuokria.
Helsingissä energiayhtiö Helen <a href="https://www.helen.fi/uutiset/2021/kaukolämmön-syyskauden-2021-hinta-nousee">ilmoitti</a> elokuussa nostavansa kaukolämmön hintaa 29,9 prosentilla. Korotustahti on ollut rivakkaa aiempinakin vuosina. Hintaa ajavat yhä ylemmäksi kivihiilen ja maakaasun valmisteverojen korotukset, päästöoikeuksien ja sähkön sekä yleensäkin polttoaineiden hinnannousu. Joku voisi puhua jopa piiloverosta.
&#8211; Poliittisilla päätöksillä Suomessa ja EU:ssa on haluttu olla etujoukoissa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa. Tämä linjaus tarkoittaa hyvin nopeaa siirtymää vähäpäästöisiin energiamuotoihin, josta taas seuraa huomattavia hintapaineita energiamarkkinoilla. Helsingin osalta näköpiirissä ovat 50 prosentin hinnankorotukset kaukolämpömaksuihin alle vuodessa, <a href="https://www.ukl.fi/taman-vuoden-viimeinen-jasenlehti-on-ilmestynyt/?u_source=ukl">toteaa</a> kirjoituksessaan Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Sote tulee kalliiksi
Viranomaisten omien laskelmien mukaan sote-ratkaisu tulee vaatimaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/unohda-sahkoauto-ja-etelanmatka-soten-seurauksena-keskituloinen-pariskunta-saattaa-joutua-maksamaan-3-400-euroa-lisaa-veroja-vuodessa/">ylimääräistä</a> rahoitusta vuodesta 2023 alkaen. Lisäraha eli 6,4 miljardin vaje tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 20,02 eli siitä voi jokainen sitten aistia, mitä tuleman pitää.
Keskituloiselle eli kolmisen tonnia ja rapiat kuussa tienaavalle lisää maksettavaa kertyy 1800 euroa vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
Merkittävä syy kustannusten nousuun on suomalaisten ikääntyminen. Saattaa myös olla, että lisärahoituksen tarve on vieläkin laskettu alakanttiin.
Inflaatio nostaa hintoja
Euroalueen inflaatio on villiintynyt ennätysvauhtiin, kun kallistuvat energiahinnat piiskaavat kuluttajahintoja ylöspäin. Hinnat nousivat <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/0/2-17122021-AP-EN.pdf/ebf0659e-db3c-fc20-9faa-e74964b1827d">marraskuussa</a> 4,9 prosenttia. Inflaatio ei vielä näy suuremmin palkkakehityksessä ja tämä viittaa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12220750">asiantuntijoiden</a> mukaan siihen, että nykyinen hintojen nousu ja rahan arvon aleneminen on luonteeltaan tilapäistä.
Euro on<a href="https://www.kauppalehti.fi/porssi/valuutat/EURUSD"> heikentynyt</a> suhteessa dollariin eli kaikki dollareissa ostettava tavara ja raaka-aineet ovat kallistuneet kesän jälkeen noin 7 prosenttia. Näin jatkunee myös ensi vuonna, sillä Yhdysvaltain keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa eli nostaa korkoja nopeammin kuin Euroopan keskuspankki. Tähän tosin liittyy melkoisia varauksia. Jos pandemia yltyy todella pahaksi, koronnostot saattavat Yhdysvalloissakin jäädä tekemättä.
&nbsp;

Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille