Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Sisäministeri Mari Rantanen: Maailmantilanne haastaa, mutta yhteistyö varmistaa Suomen kokonaisturvallisuuden

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

kriisitiedottaminen

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaaksi, jolloin huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanomalehti Kalevassa julkaistussa tuoreessa kolumnissaan.
&#8211; Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Se sisältää mm. elintarvike- ja energiahuollon sekä finanssialan, logistiikan, teollisuuden, tietoyhteiskunnan ja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisen poikkeustilanteessa, avaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Elintärkeät toiminnot on turvattava, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää arkeaan.
Huoltovarmuutta tarkasteltava kokonaisuutena
Immosen mukaan uhkat eivät ole enää puhtaasti sisäisiä tai ulkoisia vaan moniulotteisia ja muuttuvia. Huoltovarmuutta on tarkasteltava laaja-alaisena kokonaisuutena.
&#8211; Uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on varmistaa puskuri sopimalla esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnista alan organisaatioiden kanssa. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa, Immonen toteaa.
Suomen omavaraisuuden lasku huolestuttaa
Hän näkee huolestuttavana kehityksen, jossa Suomen omavaraisuus on laskenut vuosikymmenien aikana lähes kaikilla tuotannonaloilla.
&#8211; Epävakaaksi muuttuneessa maailmassa on suunniteltava tarkkaan, mitä hyödykkeiden tuotantoa, toimintoja ja prosessin osia on välttämätöntä saada lähemmäs Suomea. Maallamme on oltava kyky tuottaa niitä hyödykkeitä, joita elämässä tarvitaan.
Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Kustannusten kohoamisen seurauksena riski tilojen lakkauttamisesta on todellinen. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimiin ruuantuotannon turvaamiseksi.
Energiahuolto turvattava
Immonen korostaa energiahuollon turvaamisen tärkeyttä.
&#8211; Kriisissä tuontienergian saaminen voi vaarantua, joten kotimaista energiantuotantoa on vahvistettava. Suomessa tarvitaan turpeen energiakäyttöä ja muita kotimaisia energianlähteitä.
&#8211; Suomen on panostettava riittävään omavaraisuuteen myös kriittisten raaka-aineiden, lääke- ja sairaalatarvikkeiden sekä teknologian tuotteiden osalta. Suomen on ehdottomasti päästävä irti epäterveistä riippuvuussuhteista muihin maihin.
&#8211; Kansalaisia on kannustettava huolehtimaan yksilö- ja perhetason huoltovarmuudesta riittävällä huoltovarmuusvarastolla, josta löytyy kriiseissä selviytymiseen tarvittavat välttämättömät tuotteet ja tarvikkeet. Myös kansalaisten kyberosaamiseen tulee panostaa, Immonen toteaa.
Kriisinsietokyky koetuksella
Immonen tähdentää, että kun turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu ja kansalaisten kriisinsietokyky on koetuksella, korostuu valtion vastuu huolehtia kansalaisistaan.
&#8211; Hallituksen on kyettävä dynaamiseen päätöksentekoon ja vastuulliseen johdonmukaiseen kriisitiedottamiseen. Kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
&nbsp;

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Koronan toisen aallon ei pitänyt tulla yllätyksenä valtiojohdolle ja terveysviranomaisille. Viime päivien aikana julkisuudessa nähdyn sekoilun jälkeen vaikuttaa vahvasti siltä, ettei kumpikaan taho ole varautunut tilanteeseen riittävän hyvin. Koronasyksy on alkanut suoranaisella kaaoksella ja kansalaisia hämmentävillä epäselvillä ohjeistuksilla, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen blogissaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) aloitti tiedottamisen kertomalla maanantaina, että nyt on laitettu ”kovat piippuun” ja karanteenin rikkomisesta voi seurata jopa kolme kuukautta vankeutta.
Seuraavana päivänä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) vesitti Kiurun linjauksen sanomalla, ettei tällaista ole hallituksessa päätetty. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) puolestaan totesi keskiviikkoiltana, ettei hallitus ole millään tavalla sitoutunut Kiurun karanteenikantaan.
&#8211; Hallituksen tiedottaminen on ollut todella sekavaa ja ristiriitaista. Kun yksi ministeri sanoo yhtä ja toinen toista, kansalaiset eivät pysty hahmottamaan, miten hallitus tosiasiassa aikoo koronan suhteen toimia ja miten kansalaisten odotetaan tilanteessa toimivan, Olli Immonen kritisoi.
Hallitus toistamassa samoja virheitä
Immosen mielestä näyttää pahasti siltä, että hallitus on toistamassa koronakriisin osalta samoja virheitä kuin kevättalvella.
&#8211; Suomeen sai tuolloin tulla epidemia-alueilta vapaasti ilman karanteeneja. Nyt ilmeisenä vaarana on, että sama tilanne toistuu.
&#8211; Hallituksen on annettava selkeä karanteeniohjeistus, jonka kansalaiset ymmärtävät. Tartuntatautilain mukaan karanteenimääräyksen antaa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, joka on myös valvova viranomainen asiassa. Karanteenin rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, sillä se katsotaan terveydensuojelurikkomukseksi, Immonen toteaa.
Sekavaa viestintää maskeista
Kevättalvella tiedotettiin maskin käyttämisen ongelmista ja vaaroista, eikä maskeja suositeltu. Viestintä maskeista oli sekavaa.
&#8211; Ensin maskeista ei ollut hyötyä. Sitten THL:n pääjohtaja suositteli itse tehtyjä maskeja. Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) yllättyi THL:n pääjohtajan maskilinjauksesta.
&#8211; Nyt maskeja suositellaan vahvasti, mutta niiden käyttöön ei pakoteta. Varsin radikaali käännös maskisuosituksissa – näin ilmeisesti siksi, koska nyt maskeja on saatavilla, tosin monille kansalaisille maskien hinta on liian suolainen, Immonen kirjoittaa.
Käytännöt ja ohjeistukset epäselviä
Immonen sanoo, että hallituksen keskiviikkoisen iltakoulun ja torstain tiedotustilaisuuden jälkeen on ilmassa edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
&#8211; Torstain tiedotustilaisuudessa puhuttiin viranomaispäätöksestä karanteenin suhteen. Epäselväksi jäi, kuinka tämä tullaan käytännössä toteuttamaan. Onko kaikilla rajoilla lääkäri valvomassa tilannetta? Immonen kysyy.
&#8211; Lomalta palaa yhä enemmän ihmisiä, koulut alkavat ja työpaikoille palataan. Työpaikoilla ei tiedetä, tulisiko olla etätyössä vai paikan päällä työmaalla. Käytännöt ja ohjeistukset ovat epäselviä samalla, kun koronanpelko nostaa jälleen päätään kansan keskuudessa.
Koronapuhelimet ja testaaminen ruuhkautuneet
Keväällä ja alkukesästä hallitus kertoi, että koronavalmiutta on kohennettu ja virheet korjattu.
&#8211; Ei siltä näytä. Oppia ei ole otettu aikaisemmista virhestä. Lupaukset ”matalan kynnyksen” testaamisesta on nyt jumittunut suurimpien kaupunkien koronapuhelimien ruuhkautumiseen ja testiaikojen ja -tulosten viivästymiseen päivätolkulla.
&#8211; Edelleenkään hallituksella ei ole käsitystä oikeanlaisesta kriisitiedottamisesta. Tiedottamisen on oltava kriisitilanteessa selkeää, johdonmukaista ja kansaa rauhoittavaa. Nyt se on jotain aivan muuta. Ristiriitainen tiedottaminen ei herätä luottamusta kansan keskuudessa, ja lisäksi se uhkaa heikentää ohjeistuksen noudattamishaluja, Immonen varoittaa.
Pahimmillaan kohtalokasta sekoilua
Tartuntalukujen kutistuminen kesällä sai hallituksen ja terveysviranomaisten löysäämään otettaan.
&#8211; Pahimmillaan tämä voi koitua kohtalokkaaksi.
&#8211; Kun toinen aalto on jo täällä, hallituksen on varmistettava, että hallituksen mainostama ”hybridistrategia” – testaa, eristä, jäljitä, hoida – toimii saumattomasti. Myös kriisitilanteen johtamista ja viestintää on ehdottomasti parannettava. Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua, Immonen painottaa.

Immonen: Koronasyksy sekoitti hallituksen pakan – ”Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua”

kriisitiedottaminen

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Immonen: Koronasyksy sekoitti hallituksen pakan – ”Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua”

Uusimmat

Sisäministeri Mari Rantanen: Maailmantilanne haastaa, mutta yhteistyö varmistaa Suomen kokonaisturvallisuuden

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025