Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Hallitukselta 109 miljoonaa Ysitien parannukseen Pirkanmaalle – Bergbom ja Vigelius: ”Koko Suomen merkittävimpiä tiepanostuksia”

Britannian työväenpuolue taipuu äänestäjien edessä – sisäministeri yrittää pelastaa puolueensa rajoittamalla rajusti hallitsematonta maahanmuuttoa

Hallitus korjaa keskustan ja punavihreiden soteluomusta: ”Meidän tehtävämme on palauttaa järjestelmään järki ja varmistaa, että suomalaiset saavat palvelua”

Garedew puolustaa Israel-yhteistyötä ja vaatii nollatoleranssia vasemmiston antisemitismille

Perussuomalaisten Kai-Ari Lundell: “Ratikkapäätös vie Vantaan pitkälliseen kurimukseen ja velkakierteeseen”

Ari Koponen: ”Jos olet autoilija, älä äänestä SDP:tä”

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Strandman: Lasten edun arviointi ei toteudu riittävän hyvin päätöksenteossa

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

oppisopimus

Perussuomalaiset haluaa ensi hallituskaudella aloittaa koulutusjärjestelmän korjaamisen. Ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen, sillä kaikista ei tarvitse eikä pidäkään tulla korkeakoulutettuja. Myös työvoimapulaa voidaan taklata parhaiten pitämällä kotimainen ammatillisen koulutuksen järjestelmä kunnossa. Koulutuksen sisältöjen ja tutkintojen on kuitenkin vastattava työelämän tarpeita.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra harmittelee sitä, että korkeakoulutusta korostava yhteiskunnallinen ylistyspuhe usein sivuuttaa ammatilliset osaajat – joita nykyään nähdäänkin olevan vain Euroopan ulkopuolella.
Ammatillista koulutusta työvoimapulaan
Purra linjaa, että ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen.
&#8211; Me tarvitsemme jatkossakin osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia. Oppilaitoksista pitää valmistua osaavia nuoria yritysten tarpeisiin, sillä uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus samalla tukee myös yrittäjyyttä.
Purra korostaa, että myös työvoimapulaa voidaan taklata parhaiten huolehtimalla kotimaisesta ammatillisesta koulutuksesta ja pitämällä oma järjestelmämme kunnossa.
&#8211; On järjetöntä, miten vähän tästä puhutaan, samalla kun niin monet tahot ovat valmiita tuomaan Euroopan ulkopuolelta meille tulevaisuuden vuosittaiset kymmenet tuhannet duunarit ja sellaisiksi koulutettavat.
Purra esitteli tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">koulutuspoliittiseen ohjelmaan</a> perustuvia näkökulmia suomalaisen peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi.
Ammattikoulut yhteistyöhön yritysten kanssa
Purra toteaa, että ammatillisessa koulutuksessa on tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen leikkausten myös uudistusten suhteen. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee paljon nuoria, joiden työpanokselle ei ole kysyntää ja heidän on vaikea päästä edes työharjoitteluun – siis maassa, jonka sanotaan kärsivän työvoimapulasta.
&#8211; Yksi työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille. Vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on edelleen liian puutteellista. Sitä pitää ehdottomasti tiivistää.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää. Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella. Valtio on veronmaksajan rahalla koulutuksen keskeisin maksumies. Se vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista. Siksi onkin valtiovallan vastuulla, että maassa suoritetaan sellaista koulutuspolitiikkaa, että oikeilla aloilla ja mieluiten oikeissa paikoissa on oikea määrä valmistuneita, tutkinnon suorittaneita tai muuten osaavia ihmisiä.
Tulevaisuuden osaajien tarve vaatii ennakointia
Purra tuo esille, että onnistuneen ammattiin kouluttautumisen pohjaa rakennetaan jo edellisellä koulutusasteella.
&#8211; Jo peruskoulussa oppilaanohjauksen pitäisi olla selvästi konkreettisempaa. Nuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyy tiedosta, mikä on kannattavaa, mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Järkivalinnat palkitsevat lopulta paitsi niiden tekijän myös korkeampaa työllisyyttä tavoittelevan kansakunnan. Ammattimies tai -nainen pääsee parhaimmillaan nopeasti työn pariin ja tienaamaan.
Koulutuksen sisältöjen ja tutkintojen on vastattava tarvetta.
&#8211; Jos alue ei tarvitse enempää kynsiteknikoita vaan sen sijaan sähköalan osaajia, painopisteitä on osattava muuttaa ja ajoissa. Tutkimukset ja ennakointi tulevaisuuden osaajien tarpeesta, lukumääristä ja sijoittumisista onkin huomioitava valtakunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa selvästi nykyistä tarkemmin, Purra sanoo.
Oppisopimus monelle erinomainen polku
Kuten peruskouluun, myös ammatilliseen kouluun pitää saada perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Takuu tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi siis saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.
Perussuomalaiset kehittäisi myös oppisopimusmalleja, sillä niillä pääsee joustavasti työelämään.
&#8211; Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään. Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

On tullut aika palauttaa ammatillinen koulutus ja duunarialat arvoonsa – Suomi tarvitsee osaavia suomalaisia ammattimiehiä ja -naisia