Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

palkkaerot

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin eilen valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta pitänyt kansanedustaja Jukka Mäkynen kertoi perussuomalaisten kannattavan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Pieleen kuitenkin mennään silloin, kun ihmisiä yritetään pakottaa näennäisen tasa-arvon edistämiseksi muottiin, johon he eivät itse halua.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen kertoi eduskunnan käsittelyssä olleen tasa-arvopoliittisen selonteon sisältävän monia tavoitteita, jotka itsessään ovat hyviä ja kannatettavia. Selonteko ei kuitenkaan ole perussuomalaisten mielestä kaikilta osin johdonmukainen, ja lähestymistapa on monin paikoin ristiriitainen tai puutteellinen.
&#8211; Vuonna 2010 käsitellyn vastaavan selonteon nimi oli vastaavasti ”Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta”, ja tähän se myös keskittyi. Ideologinen lähestymistapa neljännen aallon feminismin muodossa oli pienenpienessä sivuosassa, ja risteävä syrjintä mainittiin vain kerran. Muunsukupuolisuutta ei ollut ilmeisesti vielä keksitty, sillä selonteossa puhuttiin yksilöllisistä eroista ja sukupuolten sisäisestä moninaisuudesta, Mäkynen sanoi.
Päälleliimattu intersektionaalisuusideologia
Nyt käsiteltävänä oleva selonteko on pyritty päivittämään vastaamaan intersektionaalisen feminismin ideologiaa. Tämä lähestymistapa vaikuttaa Mäkysen mukaan kuitenkin päälle liimatulta, koska sukupuolen moninaisuus on lisätty teemana vain osaan selontekoa.
&#8211; Kaksijakoinen, biologiseen sukupuoleen perustuva sukupuolikäsitys mainitaan riittämättömäksi. Selonteon mukaan oletukset heteroseksuaalisuudesta, käsitys sukupuolen kaksijakoisuudesta ja siitä, että sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta, ovat syvällä yhteiskunnassa ja voivat tehdä moninaisuuden näkymättömäksi ja aiheuttaa toiseuden kokemusta.
&#8211; Kuitenkin esimerkiksi palkkaeroista, koulutuseroista, terveyseroista ja perhevapaiden käytöstä puhuttaessa sukupuolia tuntuu olevan vain kaksi. Tämä epäjohdonmukainen lähestymistapa tekee selonteosta omituisen ja sekavan, Mäkynen totesi.
&#8211; Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska yhteiskunnallinen tai yleisemminkin tieteellinen tutkimus perustuu keskeisesti tilastollisiin aineistoihin ja muita sukupuolia kuin naisia ja miehiä on hyvin vaikea tutkia, kun edes ideologian sisällä ei ilmeisesti pystytä määrittelemään, mitä nämä muut sukupuolet ovat ja kuinka ne ovat objektiivisesti tunnistettavissa.
Synnyttäjät ja siittäjät
Selonteon lähtökohdaksi mainitaan sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen rinnalla myös moni muu tekijä. Tästä huolimatta selonteossa pyritään selittämään ihmisten erilaista yhteiskunnallista asemaa ensisijaisesti heidän sukupuolensa perusteella.
&#8211; Sukupuoli halutaan ideologisin perustein hävittää muun muassa ammattinimikkeistä, vanhemmuudesta ja henkilötunnuksista, mutta se nähdään keskeisimpänä ihmistä määrittelevänä ominaisuutena monissa sellaisissa asioissa, joissa maalaisjärjellä ajateltuna sukupuolella ei ole mitään merkitystä.
&#8211; Vastaavasti ihmisen pelkistäminen tai määrittely hänen ruumiintoimintojensa perusteella voi tuntua monesta vieraalta, kun halutaan esimerkiksi puhua äidin ja isän sijasta synnyttäjästä ja siittäjästä, Mäkynen sanoi.
Ihmisille kuuluu yhdenvertainen kohtelu
Perussuomalaiset kannattavat sukupuolten välistä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ihmisille kuuluu yhteiskunnassa yhdenvertainen kohtelu, yhtäläiset oikeudet ja osallistumismahdollisuudet. Perussuomalaisten mielestä on hienoa, että Suomi on edennyt tasa-arvossa huimasti sen jälkeen, kun tasa-arvolaki säädettiin vuonna 1986. Nykyään kaikki yhteiskunnan koulutus- ja uravaihtoehdot ovat tarjolla niin miehille kuin naisillekin.
&#8211; Pieleen kuitenkin mennään silloin, kun ihmisiä yritetään pakottaa näennäisen tasa-arvon edistämiseksi muottiin, johon he eivät itse halua, tai moninaisuuden nimissä sukupuoli nostetaan kiintiöillä kaikkien muiden tekijöiden edelle ja pätevämpi henkilö jätetään valitsematta tehtävään, Mäkynen sanoi.
Tasa-arvo ei ole kaikissa kulttuureissa yhtä tärkeä
Perussuomalaiset haluavat kohdata ihmiset yksilöinä eikä vain sukupuolensa edustajina. Tavoite tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi on tärkeä.
&#8211; Samalla on kuitenkin huomattava, että yleisesti väkivaltarikosten uhreista suuri enemmistö on miehiä ja kaikenlaista väkivaltaa yhteiskunnassa tulee pyrkiä vähentämään. Selonteon mukaan tyttöjen seksuaaliväkivallan kokemukset ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Ilmiölle ei kuitenkaan pyritä löytämään selitystä, Mäkynen huomautti.
&#8211; Myöskään syitä naisten miehiä vähäisemmän yhteiskunnallisen osallistumisen taustalla ei ulkomaalaistaustaisten naisten osalta tarkemmin pohdita, ja kunniaväkivalta on mainittu selonteon tekstissä vain pari kertaa. Tasa-arvon edistämisestä puhuttaessa on tärkeää tunnustaa, että kaikki kulttuurit eivät ole yhtä tasa-arvoisia, ja pyrkiä edistämään tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa kulttuurista riippumatta, Mäkynen päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;
&nbsp;

Perussuomalaiset: Ideologisessa tasa-arvoselonteossa ei osata päättää edes sitä, montako sukupuolta on olemassa

Perussuomalaisten ay-aktiiveja edustava Peruspuurtajat ry vaatii ay-liikettä ryhdistäytymään ja lähtemään puolustamaan jäsentensä sopimusturvaa yrityskohtaista sopimista vastaan, tarpeen vaatiessa vaikka yleislakolla.

Ensin metsäpatruunat päättivät lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten teon ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Kun ammattiliitot seurasivat työnantajien toimia vain katseella, niin teknologiateollisuus rohkaistui lähtemään samalle kivikkoiselle tielle. Nyt on viimeinen hetki ay-liikkeen ryhdistäytyä puolustamaan omien jäsentensä sopimusturvaa tarvittaessa vaikka yleislakolla, Peruspuurtajista vaaditaan.
&#8211; Valtakunnallisten työehtosopimusten vastinparina on aina työrauhavelvoite. Työnantajajärjestöt näkevät päiväunia yrityskohtaisesta työrauhavelvoitteesta. Tämä mahdollistaisi sen, että heikommin järjestäytyneissä työpaikoissa työntekijää vietäisiin kuin litran mittaa tulevaisuuden neuvotteluissa.
Lainsäädäntö huono mekanismi työehdoista sopimiseen
PRH:n ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämän tietojärjestelmän mukaan Suomessa on noin 20 000 yli 10 henkeä työllistävää yritystä. Jos jokainen sopisi työehdoistaan itse, tuo tarkoittaisi noin 10 000 työehtosopimusneuvottelua vuosittain. Puhumattakaan siitä, jos nuo neuvottelut käytäisiin työntekijätasolla. 
&#8211; Tämän seurauksea työmarkkinoiden rauhattomuus kasvaa eikä suinkaan vähene. Kun riski työpaikkojen häiriöille kasvaa eksponentiaalisesti, Suomeen sijoittamisen kynnys kasvaa. Tämän suurelta osalta poliittisen maariskin kasvamisen takia monet yritykset joutuvat miettimään, kannattaako Suomeen enää investoida.
&#8211; Pääministeri Sanna Marinin johdolla osa politiikoista tarjoaa vaihtoehdoksi tiukempaa lainsäädäntöä minimipalkkoineen ja alipalkkauksen kriminalisointeineen. Näin siirrettäisiin työehtosopimustoiminta eduskunnan kautta käräjäsaleihin. Lainsäädäntö on myös aivan liian jäykkä mekanismi erilaisten töiden ja työnkuvien eroavaisuuksien käsittelemiseksi reilusti ja oikeudenmukaisesti, Peruspuurtajat uskovat.
Naisvaltaiset alat kärsivät pahiten
Pääministeri Marinilla on näytön paikka hallituksen puoliväliriihissä. Keskusta on julkisesti kertonut tekevänsä paikallisesta sopimuksen edistämisestä jopa hallituskysymyksen. Keskustan malli hyvin todennäköisesti romuttaisi yleissitovuuden totaalisesti. Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta. 
&#8211; Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeiten jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia. On todella surullista seurata, kuinka Marinin demarit yhtäällä vaativat tasa-arvoa, naisten aseman parantamista ja palkkaerojen pienentämistä, mutta sitten toisaalla ovat hipihiljaa kun näiden kimppuun käydään ennenkuulumattomalla tavalla työnantajien toimesta.
&#8211; Onko pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Marin valmis kamppailemaan työmarkkinoiden toimivuuden tärkeimmän rakenteen eli työehtosopimusten ja niiden yleissitovuuden puolesta, vai antaako hän periksi kepulle ja työnantajaliitoille varjellakseen hallituksen koossapysymistä? kysyvät Peruspuurtajat.
&nbsp;

Peruspuurtajat: Ay-liikkeen on noustava taistelemaan työehtosopimusten puolesta