Riikka Purra

Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

RiihiEXTRAssa suoraan lauteilta kansanedustaja Miko Bergbom ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren lyövät muitta mutkitta tiskiin riihi 2025:n tuoretta antia: kokonaisuudessa on nyt jättimäiset veronalennukset, mutta samalla perussuomalaisten vastuullinen talouspolitiikka jatkuu.

Eduskunnan torstain kyselytunti sujui odotetusti puoliväliriihen veropäätösten merkeissä. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sai kertoa tuoreista verohelpotuksista sydämensä kyllyydestä. Varsinkin demareille tuntui ajatus pieni- ja keskituloisten veroalesta vaikealta käsittää.

Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen illalla hallituksen puoliväliriihen eli kasvuriihen pääkohtia. - Tehtyjen päätösten ytimessä on kaksi isoa kokonaisuutta: Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Purra sanoo. Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa työhön ja yrittämiseen kohdistuvilla merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on erittäin tyytyväinen.

Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.

Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.

Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.

SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander antoivat keskiviikkoillan Ylen A-studion talouskeskustelussa tukea perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran puheille veroalesta hallituksen puoliväliriihen yhteydessä.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kannustaa valtuustoihin valittuja päättäjiä tiedottamaan aktiivisemmin valtuustotyöstä ja esimerkiksi jakamaan pitämistään puheista videoita sosiaalisessa mediassa, jotta kansa saa lisää tietoa valtuustoissa päätettävistä asioista.

Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänten tulokset julkistettiin tunti sitten ja niiden mukaan perussuomalaisilla on 6,7 prosentin kannatus. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra myönsi pettymyksen tuoreeltaan.

Mitä voi päätellä miehestä, joka harrastaa moottoripyöräilyä, kontaktitaistelulajeja ja kuntosalia - ja käy MPK:n reserviläisharjoituksissa?

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.

Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen pyrki harhauttamaan äänestäjiä väittämällä hallituksen muka leikkaavan soten rahoituksesta, kun keskustelu koski omalääkärimallia. Opposition vähättely hallituksen mittavista lisäpanostuksista soteen on tullut tutuksi kevään aikana.

Demarien maahanmuuttopolitiikan mopo keulii kuntavaalien alla sosiaalisen median alustoilla. Puoluejohtaja Antti Lindtman on kuitenkin hankalassa paikassa, koska demarien maahanmuuttomyönteisen linjan pitäminen esillä voi johtaa äänestäjien menettämiseen.

Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.

Ilta-Sanomissa, MTV Uutisissa ja Helsingin Sanomissa on tänään innolla uutisoitu, että puolueista vain perussuomalaiset vastustaa terveyskeskusmaksujen poistamista heikoimmin toimeentulevilta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra huomauttaa viestipalvelu X:ssä, että hyvinvointialueilla on tälläkin siunatulla hetkellä kaikki mahdollisuudet poistaa terveydenhuollon asiakasmaksut eläkeläisiltä, pienituloisilta ja työttömiltä, mutta ne eivät juuri tee sitä - ja oppositiolla on enemmistöasema useimmilla hyvinvointialueilla.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että jos kasvua ei saada aikaiseksi, eivät mitkään leikkaukset tule riittämään, vaan joudumme pysyvään leikkauskierteeseen.

Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.