Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin

Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”

Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä

Rantanen Euroopan neuvostossa: Meillä on velvollisuus suojella kansalaisiamme

Lakivaliokunta torjuu kannabiksen laillistamisen

Vilhelm Junnila: USA ei ole hylkäämässä Eurooppaa, mutta maanosan on vahvistettava itseään

Pirhan aluevaltuustopoliitikot pelaavat pirkanmaalaisten rahoilla – puolueille kohdennetut leikkaukset otetaan asukkaiden ja työntekijöiden palveluista

Segregaatio ei katoa Ruotsista – ongelmalähiöiden määrä ennallaan

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Ruotsin hallituskriisi

Ruotsin poliittinen pakka on ollut sekaisin usean päivän ajan. Ennakkoarvioiden mukaan Ruotsin hallitus kaatuu maanantaina. Kiista syntyi markkinataloudesta: pitääkö vuokria säännellä vai ei.

Ruotsin hallituksen politiikkaa kaadetaan sieltä, mistä hallituksen politiikkaa tuetaan – ja hallitus vierastaa omaa valmisteilla olevaa esitystään. Kaiken kukkuraksi Ruotsin vasemmistopuolue puuhaa oikean laidan ruotsidemokraattien (SD) kanssa yhteistuumin vihervasemmistohallituksen kaatoa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kertoo kaiken tämän sekoilun johtuvan SD:n syrjinnästä.
– Sosiaalidemokraattien kannalta se on keino pysyä joten kuten vallan kahvassa ja ennen kaikkea pitää oikeisto pois vallasta, Ranne painottaa.
Harmaat eminenssit
Ruotsissa keskustapuolue ja liberaalit eivät lähteneet mukaan sosiaalidemokraattien johtamaan hallitukseen, vaan pysyttelivät mielummin harmaina eminensseinä. Ero suomalaiseen hallitukseen on se, että täällä RKP ja keskusta lähtivät innoissaan mukaan vihervasemmistoon.
Keskusta ja liberaalit vaativat hallitustuen ehdoksi muun muassa nyt kiistakapulana olevaa vuokrien markkinataloutta.
Oliko Ruotsin vähemmistöhallitus järkevä veto?
– Blokkipolitiikkaan tottuneille äänestäjille ratkaisu on varmaan vaikea niellä. Vasemmisto ja keskusta tuntuvat hieman hyötyneen, kun taas sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue ovat laskussa, ja liberaalithan hävinnee valtiopäiviltä seuraavissa vaaleissa, Ranne miettii kannatuslukuja.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa liberaalit voivat todellakin menettää kaikki paikkansa neljän prosentin äänikynnyksen vuoksi. Myös ympäristöpuolue saa jännittää kohtaloaan.
Syrjintä hyödyttää vasemmistoa
Kannatuslukujen valossa oikeistolla ei ole <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tilanne-alkaa-hahmottua-ruotsin-kokoomukselle-jos-he-jatkavat-ruotsidemokraattien-syrjimista-he-eivat-enaa-paase-valtaan/">mitään mahdollisuuksia</a> saada hallitusta kasaan ilman ruotsidemokraatteja. Yhtä lailla Suomessa keskustan hinku tukea vihervasemmistoa voisi selittyä sillä, ettei perussuomalaisia haluta valtaan. Kuten Ruotsissa: porvareille tilanne merkitsee ikuista oppositiota.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho taivutteli toukokuussa rautalankaa ilmeisen selkeästi kokoomukselle.
– Punavihreiden kaverina voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua; mutta ei hillitä kestävyysvajetta ja velkaantumista, lisätä työllisyyttä ja kilpailukykyä tai keventää veroja. Meidän kaverinamme taas ei voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua, mutta meidän kanssamme voi tehdä yhtä ja toista järkevää, Halla-aho puhui puoluevaltuustolle.
Viimeinen lause viimeisestä virkkeestä unohtui monelta uutistoimitukselta. Se on ratkaiseva lause: perussuomalaiset toivovat, että muillakin puolueilla olisi halua – yhteistyöllä – parantaa kilpailukykyä.
Arvovaltakysymys
Ruotsin sisäministeri Morgan Johansson vähätteli vasemmistopuolueen ukaasia leimaten sen turhaksi uhitteluksi. Vuokrien markkinataloudesta tuli arvovaltakysymys.
Arvovaltakysymyksissä on helppo tulla maalatuksi nurkkaan.
– Eihän hallitus voi heti ensimmäisestä vaatimuksesta taipua. Toisaalta myös kristillisdemokraatit (Ebba Busch) ja moderaatit (Ulf Kristersson) ovat olleet sitä mieltä, että vasemmisto bluffaa. Vasemmisto on ajanut itsensä nurkkaan, jossa sen on pakko äänestää epäluottamuslauseen puolesta, Ranne muistuttaa arvovaltataisteluista.
Paradoksien sarja
Omituisinta Ruotsin hallituskriisissä on, että hallitus lähetti selvitykseen markkinatalouden mahdollisuuksia &#8211; samalla itse sitä inhoten. Toisaalta hallituksen kaatoon tähtää puolueita, joiden mielestä markkinatalous on hyvä asia, mutta äänestävät silti hallitukselle epäluottamusta.
Vasemmisto flirttailee ruotsidemokraateille ilman aitoa halua lähettää ruotsalaisia vaaliuurnille.
– Vasemmisto voi hyvin laskea, että uusi hallitus muodostetaan samalla periaatteella. Sen sijaan jos tulee vaalit, liberaalit katoavat yhtälöstä, ja gallup-kannatusten perusteella vastaavan vähemmistöhallituksen muodostaminen on paljon vaikeampaa, Ranne tuumaa.
Ruotsiin ennenaikaiset vaalit?
Voisiko pääministeri Stefan Löfven nokittaa vasemmistoa kertomalla, ettei hän lähde muodostamaan uutta hallitusta, vaan edessä olisi vaalit hallituksen kaatuessa?
– Voisi toki, mutta se olisi Löfvenille suuri riski. Löfvenillä on se etu, että Vänsterin käsi katsotaan ensin, onko kyse bluffista vai ei, Ranne huomauttaa luottamusäänestyksestä.
Ranne sanoo oikeiston hyväksyvän ruotsidemokraatit. Keskustalle ja puolueen puheenjohtaja Annie Lööfille tämä on vaikeampi pala nieltäväksi.
– Annie Lööfin kannanotoista päätellen keskusta sulkee SD-yhteistyön pois ja etääntyy jatkuvasti moderaateista ja kristillisdemokraateista, jotka olisivat taipumassa tekemään yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, Ranne pohtii.
– Nykygalluppien valossa oikeistohallitus jäisi uusissa vaaleissa neljän paikan päähän enemmistöstä ilman keskustaa. Toisaalta Löfven tarvitsisi vaalien jälkeen myös keskustaa, jolloin keskustassa varmaan lasketaan, että Löfveniltä on enemmän ulosmitattavissa kuin Jimmie Åkessonilta tai Kristerssonilta, Ranne jatkaa.
Åkesson on SD:n ja Kristersson keskusta-oikeistolaisen moderaattien puheenjohtaja.
Pakka sekaisin
Ranne kertoo, että SD:n mukaantulo politiikkaan on sekoittanut Ruotsin perinteisen oikeiston ja vasemmiston välisen blokkipolitiikan. Vastaavaa on käynyt myös Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.
– Ruotsidemokraattien pelko on pakottanut rakentamaan epätavallisen vähemmistöhallitus plus tukipuolueet -allianssin, jonka hintana pääpuolueet ovat joutuneet omaksumaan itselleen epämieluista politiikkaa, Ranne muistuttaa.
– Lopulta tämä tulee johtamaan samaan kuin todennäköisesti Suomessakin: muiden puolueiden on joko hyväksyttävä yhteistyö nousevien puolueiden kanssa tai ainakin muutettava politiikkaansa heidän suuntaansa.

Kansanedustaja Lulu Ranne Ruotsin hallitussekoilusta: Demarien tarkoitus oli pitää oikeisto pois vallankahvasta