Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö: Islamille ei ole sijaa maassamme

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Kolumni: Itsenäisyysjuhlista on selvitty – ja selvitään tulevaisuudessakin

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

”Kela maksaa vuokran” – lupaus, joka johti vuokranantajan ansaan

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan”

tuhlailu

KOLUMNI | Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja kirjoittaa verotuksesta ja byrokratiasta.

Miksi ”hyvinvointialueet” pestasivat yli 600 hirmupalkkaista päällikköä? Miksi juuri julkisrahoitteiset rakenteluhankkeet ylittävät budjettinsa valmistuakseen myöhässä ja susina? Miten byrokratia hivuttautuu vanhain- ja päiväkotien vaipanvaihtoon, peruskoulun välituntivalvontaan ja yliopiston tutkijakammioon?
Hallinnoinnin vesaikko ja rikkaruohikko eivät ole edellisen hallituksen tekosia. Kasvustot ovat ajattomia, rajattomia. Siellä, minne ylimääräinen ei-kenenkään raha sataa, sataa ropisee, ilmenee aina kosteusvaurioita.
Lukija suokoon anteeksi kolumnini pituuden ja vaikeatajuisuuden. Aihe ei taivu tiktakkiin.
Taloustieteen nobelisti Milton Friedman (1912–2006) tutki lainalaisuuksia, jotka eivät sitoudu puolueisiin, kansanluonteeseen ja uskontoon tai edes kapitalismiin ja sosialismiin. Friedmanin mukaan rahankäytössä on neljä inhimillistä asetelmaa.
Useimmat kuluttavat harkiten ikiomia varojaan itsensä ja läheistensä tarpeisiin. Normiperhe toki katsoo lähikaupassa elintarpeiden hintalappuja. Ken hujauttaa vuoden palkkansa urheiluautoon, vähintään vahtaa, että ominaisuudet vastaavat myyjän lupauksia. Jopa päihde- ja peliriippuvaisia kiinnostaa, mitä he omalla rahallaan saavat (nuppi sekaisin, mahdollisuus potin voittamiseen). Jos nettikauppa sählää vähäisen tilauksen toimituksen, valitamme periaatteesta – meidän lompakollamme on väliä.
Melkein sama pätee, kun käytämme omia rahojamme muiden hyväksi. Esimerkiksi syntymäpäivälahjamme kummitytölle ei välttämättä ole kekseliäs ja hyödyllinen, mutta kustannuksen pysytämme kohtuudessa.
Menokuri hieman höltyy, kun hankimme itsellemme jotakin toisten rahoilla. Kymppi sinne tai tänne ei paina hotellihuoneessa ja illallisessa työnantajan piikkiin. Tarkkailemme kuitenkin vastinetta yöunessa, suussa ja mahassa, emmekä viitsi vedättää tuttua pomoa.
Selvä pyy. Toimijoiden ei tarvitse olla yksilöitä. Kyläyhdistyksen johtokohta on sosiaalisen kontrollin alaisena ja harvoin haaskaa älyttömyyksiin, vaikka vähäsen yhteisvelkaa olisi tarjolla osuuspankissa. Valinnan vapaus vallitsee vastuullisena ehkä vielä pienessä kunnassakin.
Törsäys ryöstäytyy vasta neljännessä asetelmassa. Siinä ostos ei mene omasta pussista eikä ensinkään vaikuta ostajan eloon, oloon ja lähiympäristöön. Summien lähde ja kohde haipuvat abstraktioiksi välikäsien kannalta. Yhdet käyttävät toisten rahoja kolmansien ja neljänsien puolesta.
Tämäkin voi sinänsä toimia. Yhteiskunta perustuu ventovieraiden keskinäiseen luottamukseen, jota virkamiehet eivät petä. Suomalainen peruskunnollisuus tuskin silti kumoaa yleistystä: kuta etäisempi maksaja, sitä pidäkkeettömämpi käyttelijä.
Miljardivirtojen vonkamiehillä ja -naisilla, epälukuisilla byrokraateilla, on enää epämääräinen säästämiskannustin. Tuhlaus tähtitieteellistyy EU:n, YK:n tai Yhdysvaltain liittovaltion sfääreissä, vaikkeivät tuhlaajat välttämättä ole epärehellisiä ja tuhlaavaisia. Hävikki rakentuu järjestelmän sisälle. Mikään valvonta tai ankarin rangaistus ei siihen auta, kuten monet valtakunnat ja jättiyksiköt ovat havainneet. (Kirjasuositus: Milton ja Rose Friedman, Vapaus valita, suomennos Heikki Lempiäinen ja Jyrki Vesikansa, Otava 1982).
Suomi kerää vuonna 2023 yli 40 prosentin veroasteella ja lainaamalla digitaalisen numerosarjan, joka näkyy talousarviossa, mutta ei melkein kenenkään tietoisuudessa. Fyrkat, massit, tuohet, hynät ja fyffendaalit ovat peräisin joiltakuilta, ihmisiltä ja yrityksiltä. Enemmän tai vähemmän tuntematon taho käyttää sinun, minun, hänen, meidän, teidän ja heidän rahoja. Käyttötarkoitukset ovat perusteltuja – mutta eivät samoja, joita itse valitsemme, jos meille siunaantuu valinnanvapaus.
Aivan älykkäät, korkeakoulutetut tuttavani kysyvät, että miksi ryöstätte ”kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevilta” ja keventelette rikkaiden taakkaa? Niin. Turhaanpa änkkään, että progression jyrkkyys ja kokonaisveroaste hipovat jo maailmanennätystä.
Rakkaus hyvinvointivaltioon on sokea. Se lujittuu lahjoilla ja lahjuksilla. Enemmistö luulee saavansa enemmän kuin antaa. Tehottomuus on läpinäkymätöntä. Kukapa karsastaisi tulonsiirtoja siitä syystä, että tulon siirtäminen on etuuskäsittelijän ammatti.
Lukemattomilla rahanrei’illä ei ole huolenpidon ja hoivan kanssa mitään tekemistä. Paitsi käänteisesti. Friedmaninkin mukaan yhteisellä ei-kenenkään velkarahalla on aina ja kaikkialla taipumus valua poispäin aikaansaamisesta. Hallinnointi vuolastuu vastavirraksi, jossa käytännön suorittajat räpiköivät. Uudistuksissa saa kenkää talonmies, ei kehitysjohtaja.
Oppilaitoksessa, jossa on käytävällinen atk-heppuja, lehtori ei suinkaan vapaudu paperityöstä vaan näpyttelee työajanhallinta-, hillintä- ja seurantaohjelmia.
En usko, että mikään, sananmukaisesti mikään kansantulon ryöpsähdys riittäisi julkisiin, näennäisilmaisiin palveluihin. Suomi-neito on toivottoman ylipainoinen ja nivelrikkoinen.
Koska Parkinsonin tauti lisääntyy ikääntyvässä väestössä, perehtykäämme Parkinsonin lakiin, vaikkei se liity lääketieteeseen vaan taloustieteeseen. Englantilaisen historioitsijan C. Northcote Parkinsonin teoriassa työ täyttää sille varatun ajan ja voimavaran kulutus kohoaa tarjonnan maksimiin. Toisin sanoen, jos oikeaa hommaa on liian vähän ja rahoitusta liikaa, byrokratia tunkee tyhjiöön epätyötä.
Ison-Britannian terveydenhuollosta 1950–70-luvuilla on klassinen tutkimus (jota en saa nyt käsiini, joten luvut vain suuntaa-antavia). Maa oli ennen Thatcheria kuuluisa himoverotuksestaan. Sodanjälkeisen talouskasvun ansiosta valtiolliset panostukset sairaaloihin kolminkertaistuivat. Sairaanhoitajien palkat kohosivat jonkin verran, mutta heitä ei palkattu yhtään lisää ylimääräisellä rahalla. Sitä vastoin hallintohenkilöstö paisui nelinkertaiseksi. Tekniikka – vaikkapa lämmityksen sähköistymisessä – ei vapauttanut käsiä hoitotyöhön. Samassa kehityskulussa potilaspaikat vähenivät vähenemistään jopa 50 prosenttia. Kuulostaako tutulta sote-Suomessa?
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Hallinnoinnin ja himoverotuksen tie vie helvettiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai toissijaiset menot kuten EU-tulonsiirrot, maahanmuuton kustannukset ja kehitysapumenot.

Sote-uudistuksen myötä syntyvät uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi valtion rahoitusta noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.
Samaan aikaan pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus jakaa suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjä rahoja useiden miljardien edestä muun muassa EU-tukipaketteihin ja kehitysapuun.
Hallituksen siunaamilla päätöksillä suomalaisilta verotettua rahaa hupenee tulonsiirtoihin Suomen ulkopuolelle joka päivä suuria summia. Esimerkiksi yksistään kehitysapuun menee 365 päivänä vuodessa noin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministerin-mukaan-jaettavaa-ei-ole-suomi-kylvaa-kehitysapuun-lahes-3-miljoonaa-euroa-joka-paiva/">kolme miljoonaa</a> euroa.
Haittamaahanmuuttoon, kehitysapuun, EU-tulonsiirtoihin ja ilmastokunnianhimoon upotetaan loputtomasti veronmaksajilta kerättyjä miljardeja euroja. Jokainen sentti ja euro on pois suomalaisten hyvinvoinnista ja sote-palveluista.
Eurooppaan viety miljoona hoitokuukautta
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai EU-tulonsiirrot.
Mäkelä huomautti, että molemmat kohteet rahoitetaan samasta valtion budjetista. Mäkelä osoitti esimerkillä, mitä rahalla olisi voitu tehdä.
&#8211; EU:lle menee rahaa neljä miljardia. Yksi hoitokuukausi ympärivuorokautisessa hoivassa maksaa 4 000 euroa. Hallitus – kokoomuksen enemmistön tuella – on vienyt Eurooppaan miljoona hoitokuukautta ympärivuorokautisesta hoivasta, Mäkelä sanoi.
Hän korosti, että suomalaisten terveydenhoito tulisi asettaa etusijalle verrattuna EU-menoihin, maahanmuuton kustannuksiin ja kehitysapumenoihin.
&#8211; Näihin menee vuosittain valtavia summia, puhutaan miljardeista vuosittain. Vaihtoehtoisesti ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon. Hallitus on kuitenkin tehnyt arvovalinnan viedä ne miljardit ulkomaille, Mäkelä sanoi.
Vihreät väisti kritiikin rahojen tuhlailusta
Hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne lähinnä väisti Mäkelän moitteet veronmaksajien miljardien kippaamisesta Suomen ulkopuolelle.
Harjanteen mielestä suomalaisten sotemenojen rinnastaminen kehitysapumiljardeihin ja EU-tukipaketteihin olisi ”keinotekoista”.
&#8211; Hallituksella on monenlaisia menoeriä, vihreä kansanedustaja tyytyi vastaamaan.
Perussuomalaiset kuitenkin katsoo, että julkiset menot eivät ole keskenään samanarvoisia. Jotta suomalainen hyvinvointijärjestelmä säilyisi kelvollisena vielä tulevaisuudessakin, menokohteiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on välttämätöntä.

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Perussuomalaiset vaati tänään kyselytunnilla hallitukselta toimia kotimaisten yritysten toimintaolojen parantamiseksi. Toimenpiteinä perussuomalaiset esitti muun muassa polttoaineverojen korotusten perumista.

&#8211; Tulevaisuuden näkymien vuoksi Jämsässä sijaitseva Kaipolan tehdas ollaan sulkemassa. Hallitus toteutti juuri ennätysmäisen polttoaineverojen korotuksen. Syitä metsäteollisuuden tilanteeseen ovatkin kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja jatkuvasti kasvava verorasitus. Istuva hallitus ei ainakaan helpota ennustettavuutta, perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen moitti.
Mäkynen huomautti, että hallitus ajaa päätöksillään kilpailukykyä polvilleen ja tuotanto siirtyy halpamaihin, jossa ympäristöstä ja työvoimasta ei välitetä.
&#8211; Aiotteko te parantaa suomalaisten ostovoimaa ja teollisuuden kilpailukykyä? Käykö, että ensitöiksenne perutte tekemänne ennätyksellisen polttoaineveron korotuksen? Mäkynen kysyi.
Sähköveron lasku perussuomalaisten tavoite
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei vastannut polttoeineveronkorotusta koskevaan kysymykseen, mutta huomautti, että hallitus on laskemassa teollisuuden sähköveroa EU:n minimitasolle. Tämä on ollut monta vuotta perussuomalaisten tavoite muun muassa vaihtoehtobudjetissa.
&#8211; Yhden pitkäaikaisen perussuomalaisten tavoitteen hallitus on tosiaan toteuttamassa: teollisuuden sähköveron lasku EU:n minimitasolle. Mutta kun toisesta päästä te kiristätte ruuvia vielä lujempaa, niin hyöty jää pakkasen puolelle! Mäkynen totesi.
Mäkynen lisäsi, että kasvavalla verorasituksella kerättyä kakkua jaetaan hallituksen toimesta haittamaahanmuuton kustannuksiin, kehitysapuun ja Etelä-Euroopan maiden veroalennusten rahoittamiseen. Perussuomalaiset olisivat käyttäneet näitä varoja suomalaisten ostovoiman ja kilpailukyvyn tukemiseen.
Lisää työtä ja ostovoimaa oikealla politiikalla
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio painotti, että valtion tavoitteena on oltava kansalaisten ostovoiman parantaminen.
&#8211; Nykyään Suomessa liian moni työssäkäyvä elää ahtaasti ja ajaa vanhalla autolla. Näiden töitä niska limassa tekevien suomalaisten ostovoimaa on parannettava. Sen sijaan tämä vihervasemmistolainen veronkorotuspolitiikka syö sitä ostovoimaa ja se yritysten kilpailukykyä. Vihervasemmistolainen tuhlailu valtion tasolla taas lisää painetta sille, että veroja täytyy korottaa, Tavio perusteli.
Tavio vaati siirtymistä vihervasemmistolaisesta talouspolitiikasta perussuomalaiseen työtä ja yrittäjyyttä kannustavaan politiikkaan.
&#8211; Onko hallituksella mitään aikomuksia lähteä reiluihin veronkevennyksiin, kuten ansiotuloverojen kevennyksiin, jotta saataisiin lisää ostovoimaa? Tavio kysyi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei lupaillut tällaisia kevennyksiä.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus ajaa kilpailukykyä polvilleen – ”Syinä kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja kasvava verorasitus”

Suomi käyttää maahanmuuttajien polkupyöräopetukseen suuria summia. Pyöräliitolla on käynnissä Maahanmuuttajat pyörille -hanke, jonka kursseilla opetellaan polkupyöräilyn alkeita ja perushuoltoa.

Pyöräliitto on saanut hankkeelleen valtionapuviranomainen STEA:lta yhteensä 377 000 euroa <a href="https://avustukset.stea.fi/organisation/1033">avustuksia</a> ja kursseille on osallistunut tähän mennessä alle 600 maahanmuuttajaa, joten kustannus on yhtä kurssitettavaa kohden yli 600 euroa.
Alkeiskursseja aikuisille
Kolmevuotinen hanke on edelleen käynnissä, mutta hankkeen hinta yhtä kurssitettavaa kohden pysyy korkeana.
Alkeiskursseja on järjestetty kymmenittäin eri puolilla Suomea. Kurssit on suunnattu erityisesti aikuisille maahanmuuttajanaisille. Suuri osa osallistuneista on kotoisin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista. Aloittelevia pyöräilijöitä autetaan kirjaimellisesti kädestä pitäen.
Tuhlailu jatkuu
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää hanketta osoituksena maahanmuuton ympärille syntyneestä tuhlailusta. Samalla kyse on Tavion mielestä ristiriidasta maahanmuuttajien osaamistasoa ylistävien puheiden kanssa.
– Vihervasemmiston puheissa väitetään, että ulkomailta tulee Suomeen taitavia huippuosaajia, mutta samalla sadat maahanmuuttajat tarvitsevat apua jopa polkupyörällä ajamiseen, Tavio sanoo.

Valtio opettaa maahanmuuttajille polkupyöräilyä – tietysti julkisella rahalla

tuhlailu

Teemu Keskisarjan kolumni: Hallinnoinnin ja himoverotuksen tie vie helvettiin

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus ajaa kilpailukykyä polvilleen – ”Syinä kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja kasvava verorasitus”

Valtio opettaa maahanmuuttajille polkupyöräilyä – tietysti julkisella rahalla

Uusimmat

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö: Islamille ei ole sijaa maassamme

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Kolumni: Itsenäisyysjuhlista on selvitty – ja selvitään tulevaisuudessakin

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

”Kela maksaa vuokran” – lupaus, joka johti vuokranantajan ansaan

Viikon suosituimmat

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Eduskunta hyväksyi kevennykset perintöveroon – Vigelius: ”Yhä useampi suomalainen vapautuu verosta kokonaan”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025