Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

tutkimustulokset

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”

OECD hyväksyi Ruotsin kiistellyt PISA-tulokset, kun hallituksen demariministeri niin halusi. Oppimistuloksista siivottiin pois alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Muilla vertailumailla raja on yksi vuosi. &#8211; Tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista, sanoo Suomen PISA-johtaja Arto K. Ahonen Expressenin haastattelussa.

Ruotsalaiset hallituspoliitikot läiskivät kesän kynnyksellä toisiaan selkään nousujohteisten PISA-oppimistulosten takia. Ilon pilasi Expressen, joka selvitti, etteivät tulokset olleet yhteismitallisia muiden vertailuun osallistuneiden maiden kanssa. Myös Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/__trashed-2/">raportoi</a> epäselvyyksistä.
Ministeri pahoitti mielensä
Sosialidemokraattinen opetusministeri Anna Ekström pahoitti mielensä uutisoinnista ja valitti asiasta PISA-tutkimuksesta vastaavalle Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle. Ekström vaati, että Ruotsin tulokset on selvitettävä vielä kerran. Ruotsin Kansallinen koulutusvirasto Skolverket pääsi Expressenin mukaan <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sa-andrades-reglerna-for-att-godkanna-sveriges-resultat-/">vaikuttamaan</a> OECD:n selvitystyöhön.
Niinpä OECD:n selvitystyön perusteella Ruotsin PISA-tulokset lopulta hyväksyttiin vuodelta 2018. Sillä varauksella, että täsmälliset tulokset monilla osa-alueilla ovat puutteellisia. OECD tulkitsi siis tuloksia Ruotsin eduksi.
Suomi seuraa sääntöjä
Aiemmin oppimistuloksista sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat saaneet opetusta ruotsissa alle vuoden ajan. Nyt tuloksista siis sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka olivat saaneet opetusta ruotsin kielessä maksimissaan 3,5 vuotta.
&#8211; Nämä ovat säännöt ja niiden mukaan mennään, toteaa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen.
&#8211; Olen keskustellut ruotsalaisten kollegoideni kanssa ja tullut siihen tulokseen, että he ovat antaneet kouluille liikaa valtaa päättää siitä, millaisia oppilaita jättävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Suomi on sulkenut pois tutkimustuloksista ainoastaan ne ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat olleet suomalaisen koulujärjestelmän piirissä alle vuoden. Ahosen mukaan Suomi yrittää kuitenkin ottaa tutkimukseen mukaan niin monta oppilasta kuin mahdollista.
&#8211; Haluamme saada koulujärjestelmästä niin paljon tietoa kuin vain on mahdollista saada. Kyse on ennen kaikkea heikoimmista oppilaista, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea.
&#8221;Kansainvälisissä vertailuissa puutteita&#8221;
Ahonen sanoo reagoineensa myös Kiinan PISA-tuloksiin, joissa ovat mukana vain tiettyjen alueiden koulut, joiden oppilaat ovat huippuluokkaa. Kansainvälisissä vertailuissa voi hänen mukaansa olla monenlaisia puutteita.
&#8211; Mutta jos PISA-tuloksia hyödynnetään ennen kaikkea sen selvittämisessä, kuinka kunkin valtion koulujärjestelmä oikeasti toimii, niin on Ruotsin oma menetys, jos tulokset vievät harhaan.
&nbsp;

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista