Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Reijonen: Kuka korvaa droonivahingot?

Purra yrittäjätilaisuudessa: Sääntelyn maailmanmestari EU on kyvytön innovoimaan, ajautumassa loukkuun – Suomen sopeutettava, purettava sääntelyä radikaalisti, jatkettava kasvutoimia

Ukrainan tukeminen vahvistaa Suomen puolustuskykyä – Ronkainen: ”Ukraina taistelee Euroopan turvallisuusjärjestyksen puolesta”

Purra uskoo talouskasvun kääntävän työllisyyden – ”Olemme odottaneet tätä vuosia”

Koskelalta kiitosta työttömänä opiskelun helpottamiselle: Osaamisen kehittämisen ei pidä olla rangaistavaa

EU-Komission propagandakampanja leuhkii sananvapauden alennustilalla – sinä maksat!

Demaripomon väite, ettei hyvä sosiaaliturva houkuttele maahan turvapaikanhakijoita saa Saksassa täystyrmäyksen myös omilta puoluetovereilta

Tavio arvostelee Turun kallista ratikkahanketta: 2-5 prosenttia turkulaisista käyttää, 100 prosenttia maksaa

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’

Lentotoiminta loppuu Malmilla – Mäenpää: ”Suomi menettää valmiin paikan hyödyntää tulevaisuuden teknologioita”

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen

Skotlannin eduskuntaan valittu transsukupuolinen tamili kerää rahaa jatkoviisumiin voidakseen jäädä maahan

Validia

Jyväskyläläinen Aino on huolissaan yli 70-vuotiaan äitinsä hoidosta yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä.

Aino esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen äitinsä sairastui MS-tautiin noin 20 vuotta sitten.
&#8211; Äidiltä ovat menneet liikkumis- ja puhekyky sekä näkö. Hän on käytännössä täysin autettava kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Aino kuvailee.
Hänen mukaansa äidin hoidossa on tapahtunut muutoksia huonompaan suuntaan viime joulukuusta lähtien.
&#8211; Ennen äiti suihkutettiin kolme kertaa viikossa, mutta vähin äänin suihkutusten määrä vähennettiin yhteen. Äiti on ollut likainen ja hänelle on aiheutunut iho-ongelmia.
&#8221;Valitustani ei ole otettu huomioon&#8221;
Tytär kertoo myös, että äidin paino on laskenut.
&#8211; Hän on joutunut olemaan paastolla pitkiä aikoja. Tämä johtuu siitä, että häntä ei ole ehditty ruokkimaan. Lisäksi välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Hoitajat haluaisivat tehdä enemmän, mutta kuulemma resurssit on vedetty liian tiukoille, Aino selvittää.
Tytär on huomauttanut epäkohdista hoitopaikalle, aluehallintovirastolle sekä Jyväskylän kaupungille.
– Hoitopaikan mukaan äitini hoito ei ole ollut huonoa. Tilanne on todella hankala, koska valitustani ei ole otettu huomioon. Sen sijaan aluehallintovirasto ja kaupunki pitävät tilannetta vakavana. Aion pitää melua asiasta, jotta äitini saisi turvallista ja laadukasta hoitoa.
Hoitajista jatkuva pula
Ainon äiti on hoidettavana Jyväskylässä sijaitsevassa Validia-talossa. Validia on Suomen suurin vammaisten asumispalveluja tuottava yhtiö, jolla toimintaa yli 20 paikkakunnalla.
Jyväskylän yksiköstä ei haluttu kommentoida epäkohtia, vaan asiaan vastasi Validian viestintä- ja markkinointijohtaja Susanna Laine.
&#8211; En voi kommentoida yhden potilaan asioita. Tilanne on se, että omainen on ollut tyytymätön. Asiaa selvitellään Jyväskylän kaupungin viranomaisten kanssa, Laine toteaa.
Hänen mukaansa Rusokinkadun yksikössä on asukkaita, joista osa tarvitsee vaihtelevasti apua ja osa kaikissa toiminnoissa.
&#8211; Ei ole ennalta kalenteroitavissa, miten nopeasti asiakkaita voidaan auttaa. Jos on monta kymmentä asukasta, niin jonkun toisen auttaminen voi myöhästyttää toisen hoitoa. Ei ole vararesursseja varmuuden vuoksi. Nämä ovat valitettavia tilanteita.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet yhteistyössä tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksiköihin, koska niissä on ollut henkilöstövajausta ja huoli siitä, miten asiakkaiden hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan. Puutteita on ilmennyt henkilöstöresursseissa, odotusajoissa ja lääkehoidossa. Valvira on määrännyt Validian korjaamaan asiansa.
&#8211; Viranomainen valvoo yksikön toimintaa ja hoitohenkilöstön mitoitus tulee sieltä. Kaupungin kanssa sovitellaan määrää. Koronapandemia on vaikuttanut niin, että olemme joutuneet käyttämään sijaisia. Lähihoitajista on ollut pitkään pula. Työvoiman saatavuus on haasteellista. Se pitäisi ratkaista yhteiskunnallisesti, Laine sanoo.
Kunnalla valvontavastuu
Jyväskylän kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Juho Suortti vahvistaa, että kaupungin käsittelyssä on kolme Validia-taloon liittyvää epäkohtailmoitusta.
&#8211; Ne ovat erilaisia palvelun laatuun liittyviä epäkohtailmoituksia. Sisällöistä en voi enempää kertoa tässä vaiheessa, koska ilmoitusten käsittely on kesken. Aina kun vastaanotetaan epäkohtailmoitus, asiaan suhtaudutaan vakavasti, Suortti sanoo.
Epäkohtailmoituksiin reagoidaan Suorttin mukaan niiden sisällön perusteella.
&#8211; Kaikkiin ilmoituksiin reagoidaan ja kiireellisiin asioihin hyvinkin nopeasti. Palvelun tuottajalta pyritään pyytämään selvityspyyntö saman tai seuraavan päivän aikana. Asiaa käydään läpi myös asiakkaan tai omaisen kanssa. Vuoropuhelua käydään niin pitkään, että asia on korjaantunut ja asiakkaan kokemus palvelusta parantuu.
Palvelun tuottajat tekevät omavalvontaa ja kunnilla on valvontavastuu yksityisten vanhusten ja vammaisten hoitoyksiköiden toiminnasta. Onko Jyväskylän kaupungin suorittama valvonta riittävää?
&#8211; Kaupunki on lisännyt valvontaresurssia viime vuosina. Palvelun tilaajana meillä on intressi, että ostetaan asiakkaalle mahdollisimman laadukasta palvelua ja se on tehdyn sopimuksen mukaista. Oma kokemus on, että valvontaresurssi on hyvällä tasolla, Suortti vakuuttaa.
Epäkohdat korjattava
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen haluaa, että vammaisten ja vanhusten hoitoyksiköiden epäkohtiin puututtaisiin nykyistä tiukemmin.
Juvonen ottaa kantaa Ainon äidin tapaukseen.
&#8211; Tapaus on tyypillinen yhteydenotto omaiselta, joita saan tietooni. Mikäli toimintayksikkö ei saa korjattua epäkohtia, siltä on otettava toimintamahdollisuus pois, Juvonen jyrähtää.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksikössä. Juvosesta on oikein, että Valvira ja aluehallintovirasto tutkivat Validian epäkohtia.
&#8211; Heillä on suuri osaaminen valvonnassa. Ongelma on, että ennen kuin he lähtevät tutkimaan vaaditaan omaisilta tai asiakkaalta ilmoitus ongelmista. Monet ihmiset eivät kuitenkaan uskalla valittaa, Juvonen kertoo.
Vain laadukasta palvelua
Kunnalla on vastuu yksityisen palvelun tuottajan toiminnan valvonnasta.
&#8211; Kunnan on ostettava palvelu sellaiselta, joka kykenee hoitamaan yksikön toimintaa. Vammaisten palveluja ei saisi kilpailuttaa siten, että halvin voittaa, Juvonen huomauttaa.
Validiasta selitellään epäkohtia muun muassa sillä, että koronapandemian aikana on jouduttu käyttämään sijaisia ja työvoiman saatavuus on ollut haasteellista.
Juvonen huomauttaa, että myös sijaisia on kohdeltava hyvin, jos heitä meinaa saada töihin.
&#8211; Sijainen ei tunne potilaita ja perehdytys voi jäädä kokonaan tekemättä. Kun ei tunne potilaita on luonnollista, että heidän hoitotoimenpiteissään menee kauemmin, kun ei ole rutiinia.
Hän korostaa esimiehen suurta roolia, jossa työt on organisoitava ja oltava yhteydessä palvelun ostajaan, jos henkilöstö ei riitä.
&#8211; Raskaasti hoidettavien yksikössä on oltava henkilöstöä. Välitön ja välillinen hoitotyö on erotettava siten, että hoitajat eivät tee kotitaloustöitä. Koko yksikön henkilöstön on myös sitouduttava siihen, että autetaan toinen toista työvuoroissa. Jos joku hoitaa aina raskaimmat potilaat ja joku kevyimmät, niin työ ei jakaudu tasapuolisesti, Juvonen tietää.
Hallituksella tekemätöntä työtä
Yksittäiseltä työpaikalta Juvosen katse kääntyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suuntaan, jolla on tekemätöntä työtä vanhusten- ja vammaisten hoidon epäkohtien korjaamisessa.
&#8211; Korona-aika on kamala työntekijöille. Hallitus ei ole huolehtinut sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön rokotuksista. Hallitus ei ole myöskään puhunut eturintamassa työskentelevien koronalisistä, Juvonen arvostelee.
Hänestä kaikille hoivaa vaativille ihmisille pitäisi taata sama määrä hoitajia.
&#8211; Laki on säädellyt henkilöstömitoituksen vanhusten puolelle, mutta sama hoitajamitoitus olisi oltava selviö kaikkialla missä ihmisiä hoidetaan, Juvonen vaatii.

Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: ”Ei ole ehditty ruokkia””