Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin

Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”

Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä

Rantanen Euroopan neuvostossa: Meillä on velvollisuus suojella kansalaisiamme

Lakivaliokunta torjuu kannabiksen laillistamisen

Vilhelm Junnila: USA ei ole hylkäämässä Eurooppaa, mutta maanosan on vahvistettava itseään

Pirhan aluevaltuustopoliitikot pelaavat pirkanmaalaisten rahoilla – puolueille kohdennetut leikkaukset otetaan asukkaiden ja työntekijöiden palveluista

Segregaatio ei katoa Ruotsista – ongelmalähiöiden määrä ennallaan

Hallitus esittää datakeskusten verotuen poistamista – Koskela: Suomella ei ole varaa automaatiotukiin

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

vanhat asunnot

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä yli 8 prosenttia vuodessa. Vantaalla hinnat ovat laskeneet. Syitä on toki monia, mutta hinnat putoavat tilastollisesti tarkastellen siellä, missä vieraskieliset asettuvat taloksi.

Joulukuussa vanhojen asuntojen hinnat nousivat Helsingissä Uusisuomi-uutislehden hankkimien <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/asuntojen-hinnat-jatkavat-hurjaa-nousuaan-paakaupunkiseudulla-helsingissa-yli-8-prosentin-harppaus/10de710d-e42a-4c0c-9b6c-5bb75a0ffb96">ennakkotietojen</a> mukaan 8,2 prosenttia vuoden takaisesta. Myös asuntokauppoja tehtiin ennätysmäärä: Kauppalehden haastatteleman Suomen suurimman kiinteistönvälitystoimiston toimitusjohtajan mukaan yhtiön tekemät vanhojen asuntojen kaupat <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronavuosi-2020-paattyi-asuntokaupan-poikkeukselliseen-ralliin-kaytettyjen-asuntojen-kauppa-kasvoi-paakaupunkiseudulla-joulukuussa-perati-52-prosenttia/040d85db-1433-40d4-93ba-54408b085874?ref=email:871b">kasvoivat</a> pääkaupunkiseudulla joulukuussa 52 prosenttia vuodesta 2019.
Helsingin hyvillä alueilla asunnoista maksetaan jo hintoja, joihin ostajilla enää harvoin on rehellisesti sanottuna varaa. Lauttasaaressa 3h+kk maksoi joulukuussa runsaat 7 000 euroa neliöltä. Kruununhaassa vajaan 30 neliön hellahuoneesta joutui pulittamaan lähes 10 000 euroa neliöltä. Ja tämä oli vasta tarjouskaupan lähtöhinta yksiöstä, jonka oviaukon korkeus kellarissa oli silmämääräisesti arvioiden noin 160 senttiä. Ikkunasta näkyivät sisäpihalla kävelevien takinliepeet.
Jos tavallinen tallaaja ostaa Helsingin hyvältä alueelta yksiön ilman säästöjä, hän joutuu ottamaan 300 000 euroa lainaa ja takauksia. Vaikka laina-aika olisi yli 20 vuotta, rahan hinta lyhennyksineen on nollakorkojen vallitessakin reippaasti yli tonnin kuussa. Korkojen nousuun onkin harvemmalla sitten varaa. Mutta kauppa käy sillä hyville alueille on tunkua. Harva tulee miettineeksi sitä, että aikanaan harmaahapsella voi olla kourassaan vain luu.
Vanhoihin lähiöihin muuttajista puolet vieraskielisiä
Vantaalla myynnissä on yksiöitä ja kaksioita, joiden runsaan 2 000 euron neliöhinta ei peitä edes taloyhtiöiden tulevien putki- ja julkisivuremonttien kuluja. Vuodessa hinnat ovat laskeneet 1,6 prosenttia. Tilanne on raastava, sillä pankit tuskin luotottavat hankkeita, joiden takausarvo on miinusmerkkinen. On mahdollista, että pääkaupunkiseudun ensimmäiset slummit ovat pian totta lähiöissä, joissa talojen korjaaminen saatikka uusien rakentaminen ei kannata.
Kiinteistönvälittäjät kertovat epätieteellisessä kyselyssä Vantaan matalien asuntohintojen syyksi sen, että kerrostalot ovat usein peräisin 1960-1970 -luvuilta ja niissä suuret remontit ovat tekemättä. Ja toki on myös niin, että runsas sosiaalinen vuokra-asuminen näyttäisi laskevan omistusasuntojen hintoja kyseisillä alueilla. Siksi &#8211; ainakin juhlapuheissa &#8211; päättäjät periaatteessa suosivat eri asumismuotojen sekoittamista syrjäytymisen välttämiseksi.
Vantaan Sanomat <a href="https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1499115">kertoi</a> jo vuosi sitten, että lähes puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttajista on vieraskielisiä. Siis muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Vantaan kaupungin tilastopalveluyksikön mukaan vuonna 2008 heitä oli 22,8 prosenttia ja 2017 jo 46,8 prosenttia muuttajista. Syyksi mainitaan muun muassa vanhojen lähiöiden edullinen ja monipuolinen asuntokanta sekä tulijoiden monesti suuret perhekoot. Toki syynä on varmasti sekin, että Vantaan väestönkasvusta 70-80 prosenttia on jo pitkään koostunut vieraskielisistä.
Helsinkiin muutetaan paljon ulkomailta
Helsingin Sanomat teki jälleen ulkojournalistisen kvanttihypyn <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007722952.html">jutussaan</a> ”Osittain selittämätön ilmiö jakaa maakuntien asukkaita Helsingin eri alueille”. Jutun tarkoituksena oli ilmeisesti kertoa, mistä päin kullekin asuinalueelle on muutettu. Selittämätöntä jutussa oli se, ettei siinä puhuttu sanaakaan jutun varsinaisesta uutisesta, joka kertoo siitä, mistä kaukaa kaupungin asukkaat oikeasti ovat lähtöisin. Savolaisten ja karjalaisten osuus kaupungin väestössä on nimittäin prosenttien ja niiden osien luokkaa.
Runsaaseen kymmeneen lähiöön on HS:n hakukoneen mukaan useimmiten muutettu ulkomailta tai puntit ovat tasan pääkaupungin sisäisen muuttoliikkeen kanssa. Näitä seutuja ovat Meri-Rastila, Itäkeskus, Kallahti, Kivikko, Kurkimäki, Itä-Pasila, Vesala, Malminkartano, Kontula, Reimarla, Pihlajisto, Jakomäki, Kannelmäki ja Viikin tiedepuisto. Kyseisisillä alueilla <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/asumistuen-saajat-keskittyvat-selvasti-tiettyihin-lahioihin-katso-kartasta-helsingin-asumistukikeskittymat/110e43e8-b104-4847-80c4-40a172f1a475">asumistukea</a> saadaan keskimääräistä enemmän ja omistusasunnot ovat pääosin muuta Helsinkiä edullisempia.
Eliitin ylistämät hipsterikaupunginosat Kallio, Vallila ja Hermanni eivät ole ulkomailta muuttaneiden suosiossa ja niissä asunto-osakkaiden omaisuusarvot kasvavat kohisten. Hyvinvointi onkin usein edellytyksenä rajat ylittävälle suvaitsevaisuudelle.
&nbsp;

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia