Rahamarkkinoilla on näkynyt yhden kuumemittarin huolestuttava kehitys. Pankkien toisiltaan perimä luottokorko Libor on ollut pitkäaikaisessa nousussa viime vuoden loppupuolelta asti. Viimeksi Libor-korko nousi eurokriisin vuosina vuosikymmenen alkupuolella, ja sitä edeltävä nousu ajoittui juuri ennen finanssikriisiä. Libor-koron nousua on tavattu pitää merkkinä pankkien välisenä epäluottamuksena.
Libor-koron (London Interbank Offered Rate) nousu selkeästi yli keskuspankkien tarjoaman yhden yön korko (OIS) hämmentää, koska pankit voisivat rahatarpeissaan lainata rahaa myös keskuspankilta. Näiden kahden koron korkoero (Libor-OIS) on noussut pitkään, ja sen syytä on finanssimaailmassa arvuuteltu kuumeisesti.
Suurpankki Citin pääluottostrategi Matt King pitää Libor-koron nousun johtuvan keskuspankkien rahapolitiikan muutoksesta. Samaan lopputulokseen päätyi GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen.
Määrällinen kevennys loppumassa
Keskuspankit joutuivat epätavallisiin toimiin, kun kaksi sitkeää peräkkäistä kriisiä ravistuttivat taloutta. Tavallisesti keskuspankit nostavat ja laskevat ohjauskorkoa. Tätä korkotasoa voi hyvin kutsua pohjakoroksi. Taantuman hetkellä ohjauskorkoa lasketaan, jolloin luotoista tulee huokeampia. Se kiihdyttää kaikenkokoisia investointeja. Vastaavasti nousukaudella korkotasoa nostetaan talouden ylikuumenemisen torjumiseksi.
Finanssi- ja eurokriisi osoittautuivat kuitenkin niin viheliäisiksi, ettei korkotason pudottaminen nollan tuntumaan auttanut. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki EKP on pitänyt oman ohjauskorkonsa nollassa jo pitkän tovin. Korkotason lisäksi tarvittiin määrällistä kevennystä, missä keskuspankit alkoivat ostaa markkinoilta valtioiden joukkovelkakirjoja ja jopa joidenkin yritysten velkakirjoja.
Tällä tavoin markkinoille muodostui arvopapereiden ostaja, mikä tuki arvopapereiden hintoja. Korkopapereissa tämä tarkoittaa korkotason laskua. Se ajoi korkosijoittajat hakemaan tuottavampia eli korkeakorkoisempia velkapapereita. Tämä tuki siten niidenkin arvopapereiden hintoja, joita keskuspankit eivät ostaneet.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on kuitenkin aloittanut jo määrällisen tiukentamisen. Se tarkoittaa keskuspankin jo ostamien arvopapereiden myymistä takaisin markkinoille tai ainakin se jättää omistamiensa luotot uusimatta.
Uuden taantuman vaara
Malinen kirjoittaa, että Yhdysvaltain lisäksi myös EKP on päättämässä arvopapereiden osto-ohjelmansa. Vaikka määrällinen kevennys on nostanut talouden ankeasta anemiasta, on sillä myös varjopuolensa. Se voi paisuttaa arvopaperien hintaa poskettoman ylihintaisiksi.
Malisen mielestä keskuspankeilla ei ole ruutia torjua seuraavaa taantumaa, jos ne eivät voi ensin purkaa määrällistä kevennystä. Korkotasoa ei voida laskea seuraavan taantuman iskiessä, jos se on jo pohjalla. Sitä pitäisi pystyä nostamaankin ensin. Arvopapereitakin pitäisi pystyä myymään ennen kuin niitä voidaan joutua ostamaan lisää. EKP:n suomalainen johtokunnan jäsen Erkki Liikanen olisi tarpeen vaatiessa jatkamaan osto-ohjelmaa.
Malinen kirjoittaa, että keskuspankit ovat puun ja kuoren välissä. Määrällinen tiukentaminen voi johtaa uuteen taantumaan, koska määrällisen kevennyksen purkaminen ilmenee finanssimaailmassa tismalleen päinvastoin kuin sen aloittaminen teki. Arvopapereiden hinnat ovat vaarassa laskea. Tämä voisi laukaista uuden taantuman.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Lue lisää
Lue lisää
