Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen katsoo, että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitäisi erottaa. Malisen mukaan Euroopan keskuspankin tehtäviin ei kuulu markkinoiden peukalointi esimerkiksi tukemalla vihreää teknologiaa arvopaperiostoin.
Tuomas Malinen kirjoitti erottamista koskevan kirjoituksen yhteisöpalvelu Twitterissä.
This is exactly so. ?
The incompetent money conjurers at the #ECB, like our own @ollirehn, pushing for this, should be fired. They are a menace to the European #economy .#Fed @elinalepomaki
Via @gbponz https://t.co/QqZG3Z1cAP— Tuomas Malinen (@mtmalinen) November 16, 2019
Miksi potkut?
– Olli Rehn on kritiikittä tukenut sekä EKP:n asettamia negatiivisia korkoja että sen velkakirjojen osto-ohjelmien jatkamista. Viimeaikainen akateeminen tutkimus sekä eurooppalaisten pankkien kannanotot ja osakekurssit kuitenkin kertovat selvästi, että etenkin negatiiviset korot ovat olleet tuhoisia Euroopan pankkisektorille, Malinen kommentoi Suomen Uutisille.
NIRP eli negatiivisten korkojen rahapolitiikka saa lisää huutia Maliselta.
– Ne ovat murskanneet pankkien kannattavuuden, muuttaneet yrityksiä niin sanotuiksi zombieiksi, eli yrityksiksi jotka eivät pysty maksamaan lainanhoitokulujaan liikevoitostaan, sekä kannustaneet kotitalouksia ja yrityksiä huomattavaan velkaantumiseen. EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma on sekoittanut Euroopan pääomamarkkinat lähes täydellisesti, hän toteaa.
– Keskuspankin johtajan, joka poikkeuksellisen rahapolitiikan selkeistä haitallisista vaikutuksista huolimatta kannattaa sen jatkamista tai jopa laajentamista, ei tulisi antaa jatkaa toimessaan, hän palaa Suomen Pankin pääjohtaja Rehnin irtisanomispuheisiinsa.
Malisen kannanotto liittyy uutiseen, missä Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome ”Jay” Powell kertoo, ettei hiilidioksipäästöjen vähentäminen kuulu keskuspankin tehtäviin.
Ovatko keskuspankkiirit ilmastotieteilijöitä?
EKP:n tuore pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Euroopan parlamentille pitävän ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ensiarvoisen tärkeänä. Kansainvälisessä mediassa on herännyt suuri keskustelu siitä, kuuluuko ilmastonsuojelu keskuspankin tehtäviin ja ovatko keskuspankkiirit ympäristötieteilijöitä.
EKP:n tehtävä on pitää euroalueen vuosi-inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa sekä huolehtia pankkialan valvonnasta ja toimivuudesta.
Yhtenä näkemyksenä on esitetty, että ilmastonmuutos vaarantaa rahoitusvakauden. Tällöin keskuspankit voisivat luontevasti alkaa ohjailla markkinoita kohti vihreästi kestävää taloutta. Malinen on eri mieltä.
– Ilmastonmuutos voi olla uhka maailmalle, mutta sen todellisia vaikutuksia maailmantalouteen voidaan vain arvailla. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ilmaston lämpeneminen suoraan uhkaisi pankkisektorin rahoitusvakautta. Pankit ja sijoittajat varautuvat itse arvioimalla, mitkä investointiprojektit voivat olla uhattuina esimerkiksi merien pinnan nousun tai sään lisääntyneiden ääri-ilmiöiden takia. Tähän ei keskuspankkeja tarvita, Malinen summaa.
Keskuspankkiireita ei valita kansanvaaleilla
EKP:n sisällä riidellään rahapolitiikasta. Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann kertoi vihreän teknologian suosimisen sotivan EU-lakeja vastaan. EKP:n pitäisi pysyä tasapuolisena toimijana, eikä ohjailla markkinoita johonkin tiettyyn suuntaan.
– Keskuspankkien ei tulisi tehdä tällaisia päätöksiä, koska keskuspankkiireilla ei ole demokraattista oikeutusta, Weidmann sanoi.
Weidmann muistuttaa, että rahapolitiikkaa voidaan joutua myös kiristämään. Tällöin arvopaperiostoja suitsitaan, mutta ilmastoaktivistit tuskin ilahtuisivat tästä.
– Weidmann on tässä täysin oikeassa, ja monet ekonomistit jo yksityisesti myöntävät, että EKP on politisoitunut. Koska EKP on suoran demokraattisen kontrollin ulottumattomissa, olisi äärimmäisen tärkeää, että EKP:n toimintaa alettaisiin suitsia joko poliitikkojen tai tuomioistuinten taholta, Malinen lataa.
Tänään ilmastonmuutos – huomenna vaikkapa köyhyys
Maailmassa on toki lukuisia yhteiskunnallisia ongelmia. Keskuspankit tuskin voivat menestyksekkäästi häärätä kaikkien näiden ongelmien parissa.
– Keskuspankki voi rahanluomiskyvyllään luoda markkinat jollekin tuotteelle, innovaatiolla tai yritykselle käytännössä tyhjästä, mutta se on keinotekoinen markkina. Ja, miksi ilmastonmuutos? Miksei köyhyyden – joka on varmasti jonkinlainen uhka rahoitusvakaudelle – torjunta tai merien saastuminen? Malinen listaa.
Entä jos EKP alkaisi kaikesta huolimatta tukea keinotekoisesti vihreän teknologian arvopapereita? Voisiko markkinoille tulla tarjolle vain vihreältä näyttäviä yritysten velkakirjoja, jotka sitten päätyisivät EKP:n taseeseen?
– Keskuspankin tehtävä ei ole määritellä hintaa tai kysyntää millekään tuotteelle tai yritykselle! Tässä piilee vakavan moraalikadon vaara, Malinen vastaa.
– Valtio voi halutessaan tukea ”vihreiden markkinoiden” syntyä, kuten vaikka Saksassa on tehty. Tärkeintä kuitenkin olisi, että investoinnit koettaisiin yritysten osalta mielekkäiksi, että niille riittäisi kysyntää kuluttajien keskuudessa. Muuten ei synny kestäviä markkinoita. Jos keskusjohtoisuudella siihen päästäisiin, Neuvostoliitto olisi ollut suuri menestys, Malinen päättää haastattelun.
Henri Alakylä