Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Tavio: ”Laitamme kehitysavun lainsäädännön kuntoon”

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”

Uusi siirtolaiskaravaani matkalla Yhdysvaltoihin – ”Kaikki otetaan kiinni ja käännytetään”

Mäkelä: Eläkkeiden verotuksen kiristäminen tarkoittaisi ostovoiman leikkausta

Reijonen kummastelee RKP:n Adlercreutzin bensiinilinjaa: ”Ilmastotavoitteista täytyy pystyä tinkimään”

Strandman: Erityisluokat takaisin suomalaisiin kouluihin

Seppänen ja Tavio: Tarkkailuluokat takaisin perusopetukseen

Kokoomuksen leikkauslista julki – Mäkelä: Hyvä ettei veroja koroteta, mutta tulevaan yhteistyöhön vaaditaan joustoja

Leena Meri vaatii loppua rikollisten paljousalennuksille: ”Nykyistä järjestelmää täytyy muuttaa”

STT suunnittelee uutis- ja kuvatoiminnan lopettamista – jopa 95 työpaikkaa vaarassa

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta

Maahanmuuttajaryhmien välillä valtavia eroja maanpuolustustahdossa

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi

Jerome Powell

Investointipankkiiri Sami Miettisen isännöimällä <a href="https://anchor.fm/neuvottelija/episodes/neuvottelija-9--Korona-Black-Swan-Tuomas-Malinen-ebfmm0">verkkokuuntelukanava Neuvottelijalla</a> vieraana ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoi koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen. Pandemia iskee arkaan aikaan keskuspankkien elvytettyä taloutta kymmenen vuotta hauraaseen ja kestämättömään tilaan. Lähivuodet tulevat olemaan perin synkkiä.
Tuomas Malinen kertoi virusepidemian olleen talousmaailman musta joutsen. Se tarkoittaa hyvin merkittävää tapahtumaa, jota on mahdotonta ennustaa ja mikä on äärimmäisen harvinainen. Pandemia on myllertänyt osakemarkkinoita kovalla kouralla. Kuukauden aikana osakekurssit ovat pudonneet hyvin rajusti.
Malinen ei syyttäisi virusepidemiaa talouden pilaajaksi. Hänen mukaansa taustalla on muhinut jo vuosien ajan suuri arvopaperien markkinakupla, joka nyt näyttää puhjenneen pandemian vuoksi. Talous olisi ollut altis monelle muullekin iskulle.
Virus on iskenyt arkoihin kohtiin
Virusepidemia iski ensin Kiinaan vuodenvaihteen tienoilla. Kiinan talous alkoi piiputtaa jo ennen koronavirusta mittavan ja pitkäkestoisen velkaelvytyksen vuoksi. Viruksen isku Kiinaan vain vauhditti alamäkeä. Maassa on tärkeitä tuotantoketjujen lenkkejä, joiden häiriöt näkyvät muutaman kuukauden sisällä myös Suomessa.
Euroopassa epidemia levisi Italiaan, jonka julkinen talous on jo valmiiksi huonossa kunnossa. Kaiken lisäksi suurin ja kohtalokkain epidemiakeskus oli Pohjois-Italiassa, jonka panos koko maan talouteen on merkittävän suuri.
Pandemian vuoksi eri maat ovat ilmoittaneet päivittäin uusista rajoituksista, joiden toivotaan hillitsevän viruksen etenemistä.
Malisen mukaan epidemia iskee nyt reaalitalouteen, mihin keskuspankkien on jopa mahdotonta puuttua. Finanssikriisi syttyi pankkien ja muiden finanssijättien kriisistä.
Euroopan pankkijärjestelmä luhistumassa
Malisen mielestä maailmalla on nyt kaikki samat ainekset kuin 1920-luvulla syttyneellä suurella lamalla. Ainoastaan ongelmat ovat sijoittuneet maantieteellisesti nyt eri paikkoihin.
Euroopassa pankkijärjestelmä on valmis luhistumaan, Kiinassa on paljon suurempi velkakupla kuin Yhdysvalloissa finanssikriisin syttyessä. Yhdysvaltojen pääomamarkkinat ovat vaikeuksissa.
Malisen mukaan mikään ei voi pelastaa tulevalta iskulta. Lama kestäisi kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin pohja saavutetaan. Suomen bruttokansantuote supistuisi laman aikana 30 prosentilla.
Pääomamarkkinoille romahdusvaroitus
Myös analyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana toimiva Malinen kertoi, että yhtiö oli ensi kertaa koskaan lähettänyt asiakkailleen pääomamarkkinoiden romahdusvaroituksen.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve joutui tekemään täyskäännöksen elvytyksensä kanssa. Keskuspankki kutisti hiljalleen tasettaan finanssikriisin elvytystoimien jälkeen. Maan yrityslainamarkkinat olivat romahtaa. Fed on joutunut kääntämään kelkkansa ja se on tällä viikolla pyrkinyt estämään rahoitusmarkkinoiden romahduksen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yhdysvaltojen-velkakirjamarkkinat-umpijaassa-fed-puskee-tuhansia-miljardeja-rahoituskanaviin/">tuhansien miljardien dollareiden</a> rahoitustuella.
Malinen tulkitsee Fedin pääjohtaja Jerome Powellin lipsauttaneen huolimattomuuttaan syyskuussa, ettei pankit ole suostuneet tarjoamaan lyhytaikaista rahoitusta sijoittajille. Sittemmin ilmaisu oli muuttunut muotoon, ettei pankeilla ollut reservejä tarjota tätä rahoitusta. Malinen arvelee rahoitusjärjestelmän luottamuksen olevan vaarassa.
Malinen kertoo Fedin ja muiden keskuspankkien lainakorkojen ohjaamista kohti nollaa prosenttia johtaneen siihen, että sijoittajat joutuvat hakeutumaan yhä riskipitoisempiin korkotuottoihin. Toinen vaihtoehto on käyttää rutkasti luottorahaa moninkertaistaakseen alhaisten lainakorkojen tuomia tuottoja.
Koronavirus voi iskeä juuri korkeatuottoisiin kohteisiin kaatamalla nämä yritykset. Raskaasti luottorahalla pelaavat toimijat aiheuttavat nekin luottotappioriskit. Esimerkiksi islantilaispankit kaatuivat juuri hirmuisen velkavivun käyttöön markkinatuulten käännyttyä.
Helikopteriraha johtaa sen rahatalouden loppuun
Miettinen esitti Maliselle kysymyksen helikopterirahoituksesta. Ajatus on, että keskuspankkiirit lentävät helikoptereillaan kaupunkien yllä ja pudottavat rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi.
Malisen mukaan tämä ei toimi ainakaan Euroopassa. Saksa vastustaa tällaista lähestulkoon neuroottisesti noin sata vuotta sitten koetun hyperinflaatioajan vuoksi. Toiseksi EKP ei voisi vain pyyhkiä näitä pois taseestaan eräänlaisina lahjoituksina.
Hänen mukaansa poliitikkojen tai kansalaisten saatua vallan päättää rahan määrästä kyseinen rahatalous lakkaa olemasta. Malinen arveleekin, ettei EKP:ta enää ole olemassa viiden vuoden kuluttua.
THL saa sapiskaa
Malinen ihmettelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) varovaista suhtautumista pandemian torjuntaan. Hänen mukaansa Kiinasta jyrisevä taloushäiriö on joka tapauksessa niin suuri, ettei suomalaisten parin viikon kotikaranteeni näy talousluvuissa.
Suurempi paha on toimia liian myöhään, jolloin terveys on uhattuna – ja eristystoimet on joka tapauksessa suoritettava. Vitkuttelu todennäköisesti kasvattaa eristystarpeen kestoa.

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde <a href="https://www.ft.com/content/61ef385a-1129-11ea-a225-db2f231cfeae">haluaisi tehdä EKP:sta</a> suurten keskuspankkien ilmastonmuutossoturin. EKP:n hallintoneuvostossakin istuva Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin mielestä tehtävä <a href="https://uk.reuters.com/article/us-ecb-climatechange-bundesbank/german-central-banker-pushes-back-on-calls-for-ecb-to-fight-climate-change-idUKKBN1Y226X">ei kuulu keskuspankeille</a>.

Christine Lagarde saa vihreään rintamaansa tukea Ranskan keskuspankin johtaja François Villeroy de Galhaulta. Hänen mukaansa ilmaston lämpeneminen voisi aiheuttaa stagflaatiosokin. Sen myötä se koskisi EKP:n hintavakauden mandaattia.
Stagflaatiossa talous ei kasva, mutta inflaatio kasvaa. Tämä ilmiö koettiin 1970-luvulla öljykriisin aikana.
Ilmastonmuutos poliitikoille
Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome &#8221;Jay&#8221; Powell kertoi suoraan, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei kuulu keskuspankin tehtäviin. Tehtävä kuuluu vaaleilla valituille poliitikoille.
Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney aikoo mitata pankkien rasituskokeissa mahdollisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia niiden rahoitusoloihin. Hän ei kuitenkaan aio käyttää rahapolitiikkaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Weidmann kertoi, että ottaessaan strategisen päämäärän ilmastonmuutoksen torjuntaan EKP voi luhistua taakkansa alle.
– Poliitikot demokraattisella oikeutuksellaan päättävät sen, miten yhteiskunnan tulee kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. He kantavat myös vastuun teoistaan, Weidmann sanoi.
Weidmannia tukee myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/taloustieteen-dosentti-olli-rehn-pitaisi-erottaa/">Hän kertoi</a> Weidmannin ja Powellin tavoin, että keskuspankin tulee olla tasapuolinen markkinatoimija.
Pankkien sääntelyyn vihreitä aukkoja?
Tehtävänsä pian aloittava Euroopan komission talousasioista vastaava varapresidentti Valdis Dombrovskis haluaisi tutkia, voisiko vihreään teknologiaan sijoittavien pankkien sääntelyä helpottaa.
Dombrovskis miettii pienempiä pääomapuskureita pankeille, jotka luotottavat ekoystävällisiä yrityksiä. Nämä pankit voisivat siten varata vähemmän pääomaa mahdollisten luottotappioiden kattamiseksi.
Kriitikot muistuttavat, että sääntelyn tarkoituksena on huolehtia pankkien vakavaraisuudesta. EKP:n pankkivalvontaosaston johtaja Andrea Enria <a href="https://www.ft.com/content/bddc3850-1054-11ea-a7e6-62bf4f9e548a">tyrmää</a> Dombrovskisin ajatuksen täysin.
Dombrovskis myöntää itsekin, ettei vihreys tarkoita samaa asiaa kuin riskittömyys.

Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen katsoo, että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitäisi erottaa. Malisen mukaan Euroopan keskuspankin tehtäviin ei kuulu markkinoiden peukalointi esimerkiksi tukemalla vihreää teknologiaa arvopaperiostoin.

Tuomas Malinen kirjoitti erottamista koskevan kirjoituksen yhteisöpalvelu Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
This is exactly so. 👍
The incompetent money conjurers at the <a href="https://twitter.com/hashtag/ECB?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ECB</a>, like our own <a href="https://twitter.com/ollirehn?ref_src=twsrc%5Etfw">@ollirehn</a>, pushing for this, should be fired. They are a menace to the European <a href="https://twitter.com/hashtag/economy?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#economy</a> .<a href="https://twitter.com/hashtag/Fed?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Fed</a> <a href="https://twitter.com/elinalepomaki?ref_src=twsrc%5Etfw">@elinalepomaki</a> Via <a href="https://twitter.com/gbponz?ref_src=twsrc%5Etfw">@gbponz</a> <a href="https://t.co/QqZG3Z1cAP">https://t.co/QqZG3Z1cAP</a>
&mdash; Tuomas Malinen (@mtmalinen) <a href="https://twitter.com/mtmalinen/status/1195676095359700998?ref_src=twsrc%5Etfw">November 16, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Miksi potkut?
– Olli Rehn on kritiikittä tukenut sekä EKP:n asettamia negatiivisia korkoja että sen velkakirjojen osto-ohjelmien jatkamista. Viimeaikainen akateeminen tutkimus sekä eurooppalaisten pankkien kannanotot ja osakekurssit kuitenkin kertovat selvästi, että etenkin negatiiviset korot ovat olleet tuhoisia Euroopan pankkisektorille, Malinen kommentoi Suomen Uutisille.
NIRP eli negatiivisten korkojen rahapolitiikka saa lisää huutia Maliselta.
– Ne ovat murskanneet pankkien kannattavuuden, muuttaneet yrityksiä niin sanotuiksi zombieiksi, eli yrityksiksi jotka eivät pysty maksamaan lainanhoitokulujaan liikevoitostaan, sekä kannustaneet kotitalouksia ja yrityksiä huomattavaan velkaantumiseen. EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma on sekoittanut Euroopan pääomamarkkinat lähes täydellisesti, hän toteaa.
– Keskuspankin johtajan, joka poikkeuksellisen rahapolitiikan selkeistä haitallisista vaikutuksista huolimatta kannattaa sen jatkamista tai jopa laajentamista, ei tulisi antaa jatkaa toimessaan, hän palaa Suomen Pankin pääjohtaja Rehnin irtisanomispuheisiinsa.
Malisen kannanotto liittyy uutiseen, missä Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome &#8221;Jay&#8221; Powell kertoo, ettei hiilidioksipäästöjen vähentäminen kuulu keskuspankin tehtäviin.
<h4>Ovatko keskuspankkiirit ilmastotieteilijöitä?</h4>
EKP:n tuore pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Euroopan parlamentille pitävän ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ensiarvoisen tärkeänä. Kansainvälisessä mediassa on herännyt suuri keskustelu siitä, kuuluuko ilmastonsuojelu keskuspankin tehtäviin ja <a href="https://www.ft.com/content/e0e71607-4452-49d3-9781-ec4de41213e6">ovatko keskuspankkiirit ympäristötieteilijöitä</a>.
EKP:n tehtävä on pitää euroalueen vuosi-inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa sekä huolehtia pankkialan valvonnasta ja toimivuudesta.
Yhtenä näkemyksenä on esitetty, että <a href="https://www.ft.com/content/8bdd2166-0460-11ea-a958-5e9b7282cbd1">ilmastonmuutos vaarantaa rahoitusvakauden</a>. Tällöin keskuspankit voisivat luontevasti alkaa ohjailla markkinoita kohti vihreästi kestävää taloutta. Malinen on eri mieltä.
– Ilmastonmuutos voi olla uhka maailmalle, mutta sen todellisia vaikutuksia maailmantalouteen voidaan vain arvailla. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ilmaston lämpeneminen suoraan uhkaisi pankkisektorin rahoitusvakautta. Pankit ja sijoittajat varautuvat itse arvioimalla, mitkä investointiprojektit voivat olla uhattuina esimerkiksi merien pinnan nousun tai sään lisääntyneiden ääri-ilmiöiden takia. Tähän ei keskuspankkeja tarvita, Malinen summaa.
<h4>Keskuspankkiireita ei valita kansanvaaleilla</h4>
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ekpn-sisalla-kiehuu-ja-kuplii/">EKP:n sisällä riidellään rahapolitiikasta</a>. Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann kertoi vihreän teknologian suosimisen <a href="https://www.ft.com/content/60d9832c-fa3f-11e9-a354-36acbbb0d9b6">sotivan EU-lakeja vastaan</a>. EKP:n pitäisi pysyä tasapuolisena toimijana, eikä ohjailla markkinoita johonkin tiettyyn suuntaan.
– Keskuspankkien ei tulisi tehdä tällaisia päätöksiä, koska keskuspankkiireilla ei ole demokraattista oikeutusta, Weidmann sanoi.
Weidmann muistuttaa, että rahapolitiikkaa voidaan joutua myös kiristämään. Tällöin arvopaperiostoja suitsitaan, mutta ilmastoaktivistit tuskin ilahtuisivat tästä.
– Weidmann on tässä täysin oikeassa, ja monet ekonomistit jo yksityisesti myöntävät, että EKP on politisoitunut. Koska EKP on suoran demokraattisen kontrollin ulottumattomissa, olisi äärimmäisen tärkeää, että EKP:n toimintaa alettaisiin suitsia joko poliitikkojen tai tuomioistuinten taholta, Malinen lataa.
<h4>Tänään ilmastonmuutos – huomenna vaikkapa köyhyys</h4>
Maailmassa on toki lukuisia yhteiskunnallisia ongelmia. Keskuspankit tuskin voivat menestyksekkäästi häärätä kaikkien näiden ongelmien parissa.
– Keskuspankki voi rahanluomiskyvyllään luoda markkinat jollekin tuotteelle, innovaatiolla tai yritykselle käytännössä tyhjästä, mutta se on keinotekoinen markkina. Ja, miksi ilmastonmuutos? Miksei köyhyyden – joka on varmasti jonkinlainen uhka rahoitusvakaudelle – torjunta tai merien saastuminen? Malinen listaa.
Entä jos EKP alkaisi kaikesta huolimatta tukea keinotekoisesti vihreän teknologian arvopapereita? Voisiko markkinoille tulla tarjolle vain vihreältä näyttäviä yritysten velkakirjoja, jotka sitten päätyisivät EKP:n taseeseen?
– Keskuspankin tehtävä ei ole määritellä hintaa tai kysyntää millekään tuotteelle tai yritykselle! Tässä piilee vakavan moraalikadon vaara, Malinen vastaa.
– Valtio voi halutessaan tukea &#8221;vihreiden markkinoiden&#8221; syntyä, kuten vaikka Saksassa on tehty. Tärkeintä kuitenkin olisi, että investoinnit koettaisiin yritysten osalta mielekkäiksi, että niille riittäisi kysyntää kuluttajien keskuudessa. Muuten ei synny kestäviä markkinoita. Jos keskusjohtoisuudella siihen päästäisiin, Neuvostoliitto olisi ollut suuri menestys, Malinen päättää haastattelun.

Taloustieteen dosentti: Olli Rehn pitäisi erottaa

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>