
Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde haluaisi tehdä EKP:sta suurten keskuspankkien ilmastonmuutossoturin. EKP:n hallintoneuvostossakin istuva Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin mielestä tehtävä ei kuulu keskuspankeille.
Christine Lagarde saa vihreään rintamaansa tukea Ranskan keskuspankin johtaja François Villeroy de Galhaulta. Hänen mukaansa ilmaston lämpeneminen voisi aiheuttaa stagflaatiosokin. Sen myötä se koskisi EKP:n hintavakauden mandaattia.
Stagflaatiossa talous ei kasva, mutta inflaatio kasvaa. Tämä ilmiö koettiin 1970-luvulla öljykriisin aikana.
Ilmastonmuutos poliitikoille
Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome ”Jay” Powell kertoi suoraan, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei kuulu keskuspankin tehtäviin. Tehtävä kuuluu vaaleilla valituille poliitikoille.
Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney aikoo mitata pankkien rasituskokeissa mahdollisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia niiden rahoitusoloihin. Hän ei kuitenkaan aio käyttää rahapolitiikkaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Weidmann kertoi, että ottaessaan strategisen päämäärän ilmastonmuutoksen torjuntaan EKP voi luhistua taakkansa alle.
– Poliitikot demokraattisella oikeutuksellaan päättävät sen, miten yhteiskunnan tulee kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. He kantavat myös vastuun teoistaan, Weidmann sanoi.
Weidmannia tukee myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. Hän kertoi Weidmannin ja Powellin tavoin, että keskuspankin tulee olla tasapuolinen markkinatoimija.
Pankkien sääntelyyn vihreitä aukkoja?
Tehtävänsä pian aloittava Euroopan komission talousasioista vastaava varapresidentti Valdis Dombrovskis haluaisi tutkia, voisiko vihreään teknologiaan sijoittavien pankkien sääntelyä helpottaa.
Dombrovskis miettii pienempiä pääomapuskureita pankeille, jotka luotottavat ekoystävällisiä yrityksiä. Nämä pankit voisivat siten varata vähemmän pääomaa mahdollisten luottotappioiden kattamiseksi.
Kriitikot muistuttavat, että sääntelyn tarkoituksena on huolehtia pankkien vakavaraisuudesta. EKP:n pankkivalvontaosaston johtaja Andrea Enria tyrmää Dombrovskisin ajatuksen täysin.
Dombrovskis myöntää itsekin, ettei vihreys tarkoita samaa asiaa kuin riskittömyys.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Valdis Dombrovskis Mark Carney François Villeroy de Galhau Jens Weidmann Jerome Powell Christine Lagarde Ilmastonmuutos Andrea Enria Tuomas Malinen EKP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan

Käteisen varastointi kasvaa Saksassa – kassakaapit käyvät kaupaksi

Keskuspankkiireilta täyslaidallinen EKP:n touhulle

Ruotsin keskuspankki luopumassa negatiivisista koroista talouskasvun hyytyessäkin – paukkujen arvellaan loppuneen

EKP:n vihreä rahapolitiikka törmää realiteetin muuriin

Ruotsin keskuspankki huolestui negatiivisista koroista – EKP uskoo voivansa ajaa korot vieläkin syvemmälle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää