

LEHTIKUVA
Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin
Olennaista ei ole työllisyysstatus vaan ihmisten tulot ja veronmaksukyky, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén. Suomen Perustalle maahanmuuton talouskysymyksistä raportin kirjoittaneen Virénin mukaan maahanmuuttajien tuottavuus ja palkat ovat huomattavasti alemmat kuin kantaväestön, eivätkä he siksi juuri maksa veroja.
Maahanmuuttajien kantaväestöä huomattavasti heikompi työllisyysaste on Virénin mukaan tosiasia, mutta se ei ole koko totuus maahanmuuttajien panoksesta julkiselle taloudelle. Vielä raadollisemman kuvan maahanmuuttajien vaikutuksesta julkiseen talouteen saa, kun ottaa huomioon sen, millaista palkkaa se osa maahanmuuttajista saa, joka käy töissä.
Video: Virén esittelee tutkimustuloksia. 29 min 5 sek.
Myös pienituloiset maahanmuuttajat rasite
Virénin mukaan eivät vain työttömäksi jäävät, vaan myös huonosti työllistyvät, pienituloiset maahanmuuttajat ovat rasite kansantaloudelle, eivät mikään ratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin.
– Julkiset menot maksetaan rahalla – ei nuppiluvulla, Virén korostaa.
Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, että talouden ongelmien ratkaisussa avain kaikkeen olisi työllisyysaste. Esimerkiksi Sipilän hallitus otti tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mutta sen saavuttaminen hallituskauden loppuun mennessä näyttää suurelta haasteelta.
– Yritän tässä kirjassa argumentoida, että näillä prosenttiluvuilla ei välttämättä ole yhtään mitään merkitystä niin kauan, kun nämä tuottavuus- ja palkkaluvut ovat sellaisia kun ne ovat tällä hetkellä.
Kolmasosa väestöstä elättää muita
Suomessa vain yksi kotitalous kolmesta on nettoveronmaksaja, loput ovat nettosaajia. Tuo yksi kolmasosa elättää siis varsinaisen passiiviväestön, kuten työttömien ja eläkeläisten, lisäksi myös pienipalkkaisia työllisiä.
– Jos meillä on huonosti työllistyviä, pienipalkkaisia maahanmuuttajia, ne on yksinkertaisesti vain rasite kansantaloudelle.
Maahanmuutto on tulonjakokysymys, Virén väittää.
– Taloustieteen perusteet kertovat meille, että työvoiman tarjonnan kasvu väistämättä johtaa lyhyellä tähtäimellä siihen että palkat laskevat ja pääomatulot nousevat, Virén sanoo.
Suhteellisen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto laskee nimenomaan pienimpiä palkkoja. Hyvätuloisten palkkoihin nykyinen maahanmuutto ei samalla tavalla vaikuta.
Pitkällä aikavälillä on periaatteessa mahdollista, että uudet investoinnit lisäävät tuotantoa ja palkat palaavat uudestaan korkeammalle tasolle. Turvapaikanhakijoiden kohdalla työllisyysaste jää kuitenkin merkittävästi kantaväestön alapuolelle.
Maahanmuuton kustannuksia tutkittava
Virén ihmettelee, miten Suomessa käytetään suuruusluokkaa sata miljoonaa euroa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta ei ole olemassa juuri mitään tutkimusta, joka kohdistuisi maahanmuuttoon, sen mahdolliseen tarpeeseen ja sen vaikutuksiin.
– Maahanmuutto on siinä mielessä tärkeä asia, että se vaatii ilman muuta kunnon tutkimusta ja todella vakavaa paneutumista siihen, mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset, Virén sanoo.
– On ainakin tutkijan näkökulmasta aika kornia, että esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen vain ilmoitti, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Osaajat muuttavat ulkomaille
Virénin mielestä on erikoista, että maahanmuuton kaltaisesta taloudellisesti hyvin suuren mittakaavan kysymyksestä ei ole sen enempää kunnon tutkimusta kuin kunnollista kansalaiskeskusteluakaan.
Seuraava iso taloudellinen pulma voi olla kuitenkin maastamuutto, Virén povaa.
– Jatkossa meidän suurin ongelma saattaa olla se, että meillä valtion hyvin kouluttamat ihmiset muuttavat muihin maihin ja vievät sen investoinnin, joka heihin on käytetty. Eli se on yhteiskunnan kannalta asia, johon me emme ole millään lailla varautuneet tässä.
Lataa tutkimus tästä (pdf, 2,4 Mb) > |
![]() |
MARKO HAMILO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Uusimmat

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää