

MIKA RINNE
Talvivaaran työntekijät myrskyn silmässä
Talvivaaran nikkelikaivoksen maaperää katsellessa tulee mieleen karu kuumaisema. Lokakuun alkupäivinä Sotkamossa sijaitsevalla avolouhoksella näyttää hiljaiselta, sillä vain muutama huoltoauto liikkuu alueen sorateillä. Malmikivien kuljetukseen tarkoitetut jättimäiset kuorma-autot seisovat rivissä tyhjän panttina, sillä uuden malmin louhinta ja murskaus on ollut seisokissa. Kuljettajat odottavat parempaa aikaa, jolloin he pääsisivät jälleen tarttumaan täydellä teholla työkoneidensa rattiin.
Maailman kymmenen suurimman nikkelikaivoksen joukkoon kuuluvalla Talvivaaralla on töissä 460 ja lomautettuna noin 30 henkilöä. Urakoitsijoiden palveluksessa on 50-80 työntekijää. Kaivosyhtiön mukaan sen kokonaistyöllisyysvaikutus on yli 1 800 henkilöä.
Kriisistä toiseen
Konkurssin partaalla heiluva Talvivaara on kulkenut kriisistä toiseen. Listalle mahtuvat laajat ympäristöongelmat, talousvaikeudet ja tulossa olevat oikeustoimet, joissa neljää yhtiön johtohenkilöä syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta. Kaikkien näiden ongelmien ympärillä on ollut valtava mediamylläkkä.
Talvivaaran työntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu Tero Pulkkinen kertoo, että työntekijät ovat kestäneet vastoinkäymiset yllättävän hyvin.
– Huoli työpaikoista on tietenkin suuri ja ihmiset kyselevät paljon, mitä on tapahtumassa. Yllättävän pienillä näkyvillä vaurioilla on kuitenkin selvitty, sillä työntekijöiden sairauspoissaolot tai muu avuntarve ei ole lisääntynyt, Pulkkinen sanoo.
Talvivaaran työntekijöiden pääluottamusmies Jukka Vetolan (kuvassa) mukaan selvitysmiehen syyskuun lopussa esittämät saneerausehdotukset oli askel oikeaan suuntaan, mutta isot rahoituskuviot on vielä auki.
– Talvivaaran saneeraushässäkkä on kestänyt reilun vuoden. Osa työntekijöistä ottaa epävarmuuden raskaasti, sillä monella on uudet omakotitalot ja lainat hoidettavana, Vetola kertoo.
Henkinen kantti koetuksella
Talvivaaran kaivokseen liittyvissä keskusteluissa punnitaan kovin sanoin ovatko työllisyyshyödyt vai ympäristöhaitat suuremmat. Kaivostyöläiset eivät halunneet antaa asiasta haastattelua, sillä Vetolan mukaan monet ovat saaneet tarpeekseen mediamylläkästä ja sen varjopuolista.
– Harva Talvivaaran työntekijän lapsi kehuu vanhempiensa työpaikkaa koulussa. Ikävintä on ollut koulukiusaaminen vanhempien työpaikan takia tai kun opettaja on arvostellut Talvivaaraa työntekijöiden lasten kuullen koko luokan edessä, Vetola harmittelee.
Sosiaalisessa mediassa käydään kaivoksesta ja sen vaikutuksista jopa veristä keskustelua. Vetola ei itse lue niitä, mutta kertoo osan työntekijöistä olevan keskusteluista kuohuksissaan. Myös työsuojeluvaltuutettu Pulkkinen tietää, että mielipiteet ovat jakautuneet kahtia.
– Osa kannustaa toivoen hyvää jatkoa ja osa laittaisi lapun luukulle. Ilmapiiri on kuitenkin muuttunut myönteisempään suuntaan, mutta kipsisakka-allasvuotojen aikana ei tohtinut mennä kauppaan Talvivaaran lippalakki päässä.
Pulkkinen painottaa, että kukaan työntekijöistä ei halua pilata luontoa.
– Teollisuus jättää aina jälkensä, jotka ovat korjattavissa. Virheistä on otettu oppia ja esimerkiksi vesiturvallisuutta on parannettu, Pulkkinen sanoo.
Työntekijät uskovat nousuun
Nikkelikaivoksella on iso merkitys Kainuun aluetaloudelle ja työllisyydelle. Yhtiön mukaan yli 80 prosenttia noin 500 työntekijästä on kainuulaisia ja yksistään sotkamolaisten palkkakertymä on noin kuusi miljoonaa euroa.
– Meillä ei ole vaihtoehtoja, koska täällä ei ole muita teollisia työpaikkoja tarjolla. Maailmanmarkkinat vaikuttavat toimintaan, mutta uskon kaivoksen kannattavuuteen. Kaivos toimii siellä, missä on raaka-ainetta, eli ainakaan nämä työpaikat eivät siirry muualle, Pulkkinen toteaa.
Nikkeli on kaivoksen päätuote ja elinehto, sillä siitä tulee rahaa. Kaivoksen metallitehtaan käyttöaste on ollut tänä vuonna 93 prosenttia ja nikkeliä on saatu tehtyä hyvä määrä.
– Täällä on isot malmivarannot kymmeniksi vuosiksi, ammattitaitoinen henkilöstö ja paras tekniikka, eli kaivos on iskukunnossa. Nyt vain bioliuotuskasa ja metallitehdas ovat toiminnassa, mutta väellä on kova tekemisen halu. Pitää saada vain rahoitus kuntoon, niin saadaan tulosta aikaan ja ihmisille leipää pöytään, Vetola sanoo.
Lähikuukaudet näyttävät, millainen tie Talvivaaralla on edessään. Puhetta kaivosyhtiöstä varmaan riittää julkisuudessa ja kulissien takana.
– Kaivoksesta on tullut poliittinen pelinappula, jolla kalastellaan ääniä olemalla sitä vastaan tai tarvittaessa sen puolella. Eduskuntavaalit on ensi keväänä ja saa nähdä, mitä mieltä poliitikot silloin ovat Talvivaarasta, Pulkkinen odottaa.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
MIKA RINNE
Lindström: Sympatiat ovat Talvivaaran työntekijöiden puolella– Minulla on kokemusta löysässä hirressä roikkumisesta, kun olin töissä lakkautetulla UPM:n Voikkaan paperitehtaalla, sanoo perussuomalaisten Jari Lindström. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Lindström on tyytyväinen, että Talvivaaran kaivostoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. – Kaikki pyrkimykset Talvivaaran jatkuvuuden turvaamiseksi ovat hyviä asioita. Kaivos sijaitsee alueella, jossa työttömyys räjähtää käsiin mikäli kaivos ajautuisi konkurssiin, Lindström tietää. Liiketoiminta terveelle pohjalle Kaivosyhtiö Talvivaaralla on velkaa toista miljardia euroa. Talvivaaran tilannetta kartoittaneen selvitysmiehen mukaan kaivostoiminta Sotkamossa voidaan saada vielä kannattavaksi, mutta se vaatii velkojen rajua leikkausta ja uutta rahoitusta 100-200 miljoonaa euroa. Selvitysmies ehdottaa myös, että Talvivaara Sotkamon liiketoiminta myydään uudelle yhtiölle. Saneerausohjelma kestäisi kahdeksan vuotta, mutta toteutuminen riippuu siitä, hyväksyvätkö velkojat sen ja löytyykö kaivokselle lisää rahaa. Rahoituksen pitää olla selvillä 1. joulukuuta, muuten uhkana on konkurssi. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan valtio on valmis rahoittamaan Talvivaaraa, jos yhtiö saa samaan tapaan vakaan ja uskottavan yhteistyökumppanin kuin Turun telakka, josta saksalaisyhtiö osti 70 prosenttia ja valtio lähti mukaan 30 prosentilla. – Vapaavuoren ajatus on hyvä asia ja se on myös aluepolitiikkaa. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että veronmaksajien rahoja ei voi loputtomasti syytää sinne, vaan tuen kohde pitää olla terveellä pohjalla, Lindström muistuttaa. Ympäristöasiat saatava kuntoon Useista kaivosmiehistä tuntuu, että poliitikot eivät uskalla puolustaa Talvivaaraa. Lindströmillä on toisenlaiset ajatukset. – Uskon, että kukaan ei ole sinänsä Talvivaaraa vastaan, vaan ympäristöasiat halutaan saada kuntoon. Se on myös työntekijöiden ja yhtiön etu. Lindströmin sympatiat ovat epävarmuuden keskellä olevien kaivostyöläisten puolella. – Minulla on kokemusta löysässä hirressä roikkumisesta kun olin töissä lakkautetulla UPM:n Voikkaan paperitehtaalla, joten toivon työntekijöille tsemppiä ja jaksamista. |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.