LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.
Perustuslaki turvaa suomen kielen aseman kansalliskielenä, ja sen käyttö kaikissa palveluissa, viranomaisissa ja yhteiskunnan eri tasoilla on perusoikeutemme. Suomen kieli muodostaa perustan identiteetillemme, ajattelutavallemme ja kulttuurillemme, ja sen vahvistaminen on keskeistä suomalaisen yhteisöllisyyden säilyttämiseksi, sanoo Jaana Strandman.
Strandmanin mielestä kielen aseman toteutuminen edellyttää jatkuvaa huolenpitoa ja käytännön tekoja. Palvelut suomeksi ovat keskeinen osa tätä, sillä jokaisella kansalaisella tulee olla mahdollisuus käyttää äidinkieltään viranomaisissa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja muissa arjen palveluissa.
– Suomen kielen päivä muistuttaa meitä siitä, että kielen käyttö arjessa vahvistaa yhdenvertaisuutta, yhteiskunnan toimivuutta ja suomalaista identiteettiä.
Suomen kirjakielen kehityksen mahdollisti Mikael Agricola, joka 1500-luvulla loi pohjan kirjoitetulle suomelle.
– Hänen työnsä ansiosta suomen kieli pystyi kehittymään moderniksi ja elinvoimaiseksi kieleksi, joka kantaa suomalaisten ajatuksia, tunteita ja arkea. Suomen kielen päivä tarjoaa tilaisuuden juhlia sekä kieltä että suomen mieltä, sitä ajattelun ja kulttuurin perustaa, jonka Agricola meille jätti.
Strandman muistuttaa, että kielen elinvoimaisuuden turvaaminen tarkoittaa sen aktiivista kehittämistä, sanojen rikastamista, kirjoittamisen ja lukemisen tukemista sekä kulttuuristen ilmaisukeinojen vaalimista.
– Kannustan kaikkia käyttämään suomea, arvostamaan sen rikkautta ja osallistumaan sen vaalimiseen. Suomen kieli on osa jokaisen suomalaista arkea, ja suomen mieli näkyy siinä, miten ajattelemme, kommunikoimme ja toimimme yhdessä. Yhdessä voimme varmistaa, että suomi säilyy elinvoimaisena, monimuotoisena ja kaikkien kansalaisten saavutettavana kielenä myös tuleville sukupolville, sanoo Strandman.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tänään käynnistyvässä Suomeksi, kiitos -kampanjassa perussuomalaiset haluaa kiinnittää huomiota suomen kieleen ympärillämme. - Emme halua Suomesta puolinaisen englannin maata, emmekä halua englantia sinne, missä kuuluu kuulua suomi, perussuomalaisten puheenjohtaja Rikkka Purra sanoo.
Helsinkiläinen alakoulunopettaja on huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taidosta ja sen vaikutuksista koko koulutusjärjestelmään. Hänen mukaansa oppilaiden tasoerot ovat kasvaneet niin suuriksi, että luokista puuttuu lähes kokonaan keskitasoinen ryhmä. Jäljellä ovat vain hyvin osaavat ja ne, joilla on merkittäviä oppimishaasteita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii järkeä Suomen kielipolitiikkaan. Suomessa tulee saada palvelua suomen kielellä.
Ajatuspaja Suomen Perustan ylläpitämä vaestokello.fi-palvelu havainnollistaa reaaliaikaisesti Suomen väestörakenteen muutosta erityisesti maahanmuuton vaikutuksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia ja suomen kielen puhujien määrä hiipuu.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa suomen kielen historiasta jo Mikael Agricolasta alkaen sekä itsenäisyyden taistelusta, jonka ansiosta saamme vapaasti ylläpitää omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyys, Lehtinen muistuttaa.
Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Suomalaisuuden Liiton teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista kannattaa ruotsin kielen pakollisuuden poistamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaminen ilman pakollisia ruotsin opintoja saa laajaa tukea.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Viikon suosituimmat
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
