Täysistunto venähti – hallitus närkästyi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä yritti tehdä kaikkensa myöhäiseen iltaan, että eduskunta ei ottaisi toistaiseksi pisintä askelta EU-liittovaltion ja pankkiunionin suuntaan.

Kysymyksessä oli hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännöstä.
Suomeksi sanottuna laissa on kysymys EMU eli euromaiden talouksien yhteen laittaminen ja liittovaltiokehityksen vauhdittaminen sekä pankkiunionin pystyttäminen.

Perussuomalaiset yrittivät saada jatkokäsittelyn perjantaina pidettävään omaan istuntoon, mutta hallituksen rivit – keskustan tuella – riittivät äänin 98-36. Asia päätettiin siirtää seuraavaan istuntoon.

Seuraavassa täysistunnossa asian käsittely kuitenkin keskeytettiin, koska perussuomalaiset vaativat lakiesityksen lähettämistä takaisin valtiovarainvaliokuntaan. Puolue toivoi myös perustuslakivaliokunnan uutta näkemystä asiaan.

Kiire jouluglögille?

Toisissa eduskuntaryhmissä oltiin käärmeissään perussuomalaisille, joiden katsottiin tahallaan jarruttavan ja venyttävän keskustelua iltayöhön saakka. Ärtymystä lisäsi vielä se, että sosiaalidemokraateilla – kuten myös perussuomalaisilla – oli jouluglögitilaisuus ja keskustalla jonkinmoinen pikkujoulu.

Edustaja Kauko Tuupaisen esittämä ja Jyrki Yrttiahon (vas.) kannattama pöydällepanoesitys ja sitä seurannut äänestys, keskustelu ja ylimääräinen istunto tulivat muiden ryhmien näkemyksen mukaan ”puun takaa” ja se ärsytti.

– Pankkivalvonta on sinänsä ok, mutta tosiasiassa kysymys on Ranskan ja Saksan pankeille annettavasta pankkituesta. Sitä paitsi aikataulukin on aivan liian tiukka, jotta voitaisiin ottaa valvonnan piiriin 6 000 pankkia, Pietari Jääskeläinen huomautti.

– Esityksen tarkoituksena on myös kuljettaa Suomea ja muita EMU- ja EU-maita yhteisen budjetin piiriin ja perustaa unionille yhteinen valtiovarainministeri. Näistä, EU:n ylimmät herrat käyttävät nimitystä ”yhteinen rahoituskapasiteetti”, mikä tarkoittaa tosiasiallisesti yhteistä budjettia.

Piikkiä keskustalle

Puheenjohtaja Timo Soini painotti lakiesityksen sisällön tarkoittavan pelkkää pankkitukea.

– Tämän esityksen sisältämien toimien seurauksena eivät Kreikan tai Portugalin kurjistuneissa oloissa elävien ihmisten asiat parane. Kaiken lisäksi tämä syventää lamaa ja jyrkentää kulmaa, jolla siihen ollaan syöksymässä. Tämä vie meidät yhteiseen velkaan, yhteiseen valtiovarainministeriin ja vaaleilla valitsemattomien valtaan. Ei komissiota ole missään kansalaisten äänestyksessä valittu, sen kummemmin kuin esimerkiksi EU:n presidenttiä, eikä kansa voi komissiota tai EU- presidenttiä myöskään erottaa, Soini painotti.

–   Euron suurin ongelma on aivan liian erilaiset kansantaloudet. Olen jo kaksi vuotta vaatinut, että Kreikka on laitettava velkasaneeraukseen. Meillä Suomessa on kysyttävä, haluammeko me olla tässä mukana. Meidän on järjestettävä eurosta kansanäänestys!

– Tässä luovutetaan Suomen budjettivalta EMU:lle eli Euroopan rahaliitolle. Tästä asiasta pitäisi päättää 2/3 osan enemmistöllä, ei yksinkertaisella enemmistöllä. Sitä paitsi tästä puuttuu kokonaan irtisanomispykälä, kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala muistutti.

Kansanedustaja Jussi Niinistö arvosteli keskustan linjaa, joka myötäili hallituksen esitystä.

– Suomen ei pidä ratifioida sopimusta talousliiton vahvistamisesta. Muuten näemmä keskustasta on tullut puolue, joka on hallituksessa, mutta ilman ministereitä, Niinistö sivalsi.

Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton lisäksi osa hallituspuolueiden edustajista kritisoi lakiesitystä, mutta äänestyksessä hallituksen rivit kuitenkin pitivät. Mahdollisesta asian valiokuntaan lähettämisestä päätetään tämän päivän istunnossa.

Teksti: Seppo Huhta
Kuva: Matias Turkkila