EU:n kiihtyvä liittovaltioistuminen on kaikkea muuta kuin hyväksi Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Kehitys pitää pysäyttää tähän päivään, sanoo istuva europarlamentaarikko Sampo Terho.
– Kun lähetämme satasen Brysseliin, kuusi euroa menee hallintoon, muutama kymppi menee muihin maihin, koska olemme nettomaksaja. Jäljelle jäävää rahaa voimme anoa takaisin kankeilla menetelmillä, jotka rajoittavat rahan käyttöä niin pahasti, että takaisin saadunkin euron arvo on jopa vain 50 senttiä euroa kohti, Terho tiiviistää.
Halla-aho: Kauasko integraatio päästetään?
Euroehdokas Jussi Halla-aho pitää kysymystä siitä, tuleeko EU:sta liittovaltio vai ei, jo vanhentuneena. EU:sta on hänen mukaansa jo tullut monella tavalla liittovaltio.
– Oleellisempi kysymys on, kuinka pitkälle poliittisen keskittämisen ja vallan integraation annetaan mennä, hän katsoo.
Liittovaltiokehitys eli poliittinen harmonisointi ei useinkaan vastaa Suomen etua, koska sääntely tehdään keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Suomi on nettomaksaja ja eroaa olosuhteiltaan, mm. pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi aika oleellisesti keskieurooppalaisesta toimintaympäristöstä.
– Esimerkiksi elintarvikkeiden kuljetusten säätely voi olla järkevää Keski-Euroopassa, mutta tappaa pienyrittäjyyden Suomessa, Halla-aho mainitsee.
EU:ssa on hyviä alakohtaisia työkaluja, jotka tuottavat lisäarvoa jäsenmaille, mutta yleinen poliittinen harmonisointi sopii Suomelle huonosti.
Terho: Raja tähän päivään
Terhon mukaan rajan voi vetää tähän hetkeen: joka haluaa liittovaltioistua ja edistää vahvempaa unionia vielä tästä enemmän, on käytännössä federalisti eli liittovaltion kannattaja.
– Eteenpäin ei enää pääse ilman liittovaltion rakentamista, Terho näkee.
