

LEHTIKUVA
Terho: Maahanmuuton kustannuksista keskusteltava kiihkottomasti
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho ihmettelee, miksi Suomessa ei voi edelleenkään keskustella maahanmuutosta ja sen kustannuksista kiihkottomasti.
– Maahanmuuttopolitiikka on yksi keskeinen vaaliteema. Tämän saattaa huomata jo perussuomalaisten varsin maltillisen maahanmuutto-ohjelman osakseen saamasta, yli-innokkaasta kritiikistä. Kiihkeimmät ovat esimerkiksi syyttäneet perussuomalaisten maahanmuuttopoliittista ohjelmaa ihmisoikeuksien vastaiseksi, koska ohjelma ei myönnä ihmisoikeudeksi maahanmuuttajalle valita veronmaksajien kustantamaa asuntoa mistä tahansa päin Suomea, Terho kirjoittaa blogissaan.
Hämmentäminen palvelee joidenkin etua
Terhon mielestä maahanmuuttopolitiikkaa hyssytellään monista syistä.
– Valitettavasti keskustelun taso on pysynyt edelleen pääosin matalana, mihin yleisimmät syyt ovat käsitteiden sekoittaminen ja tosiasioiden idealistinen ohittaminen. Keskustelun hämmentäminen saattaa palvella joidenkin tahojen etuja, mutta pidemmällä aikavälillä tosiasiat aina puskevat puheiden läpi ja tulevat ilmeisiksi kaikille. Kysymys on lähinnä siitä, kauanko tämä kestää ja kuinka paljon veronmaksaja tässä välissä menettää.
Maahanmuutolle asetettava tavoitteet
Terho painottaa, että maahanmuuttoa pitäisi arvioida ensisijaisesti sille asetettujen tavoitteiden toteutumisen kautta.
– Ongelma on se, että vanhat puolueet kieltäytyvät asettamasta maahanmuutolle mitään selkeitä hyötytavoitteita, vaan hokevat vain vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samoja fraaseja, kuten ”tulevaisuuden Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” tai ”näin tärkeälle asialle ei voida laittaa hintaa”. Todellisuudessa kaikella on hintansa, eikä Suomi tietenkään ”tarvitse” sellaista maahanmuuttoa, jonka hinta yhteiskunnalle on suurempi kuin hyöty, vaan silloin on kysymys jonkun muun tarpeista.
Vaientaminen toimii kansanvaltaa vastaan
Maahanmuuttokeskustelu on Terhon mielestä edelleen vaikeaa mutta välttämätöntä.
– Käsitteiden tahallisesta sekoittamisesta tulisi siirtyä yksityiskohtaisempaan keskusteluun. Esimerkiksi pakolaispolitiikkaa ei pitäisi sekoittaa työperäiseen maahanmuuttoon eikä humanitaarista maahanmuuttoa yleisesti koko maahanmuuttoon.
– Maahanmuuttopolitiikkakin on politiikkaa. Meidän on voitava keskustella kiihkottomasti Suomelle taloudellisesti negatiivisen maahanmuuton kustannuksista. Suomen valtiolla on rajallisesti rahaa käytettävissä, ja demokraattisen yhteiskunnan perusperiaate on vapaus keskustella ja päättää siitä, miten rajalliset resurssit tulisi parhaiten käyttää. Se joka haluaa vaientaa maahanmuuttokeskustelun suvaitsevaisuuden tai minkä tahansa muun nimissä, ei siis taistele rasismia vaan kansanvaltaa vastaan, Terho painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Raportti: Suomella viime hetket välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa

Immonen: Somaleiden maastamuuttoa edistettävä
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












