

LEHTIKUVA
Terho: Tieverkon käyttö on jokaisen perusoikeus – ei rahastamisväline
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho korostaa, että liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esitykset valtion tieverkon yhtiöittämisestä ja taksipalveluiden vapauttamisesta ovat vain teoreettisia esityksiä. Perussuomalaiset ei Terhon mukaan kannata Bernerin esitysten toteuttamista.
– Hallituksessa ei ole päätetty toteuttaa vaan ainoastaan selvittää tieverkon yhtiöittämistä. Perussuomalaiset ja muut hallituspuolueet ovat sitoutuneet vain selvityksen tekemiseen, Terho sanoo.
Berner kertoi maanantaina liikennekaaresta, joka mahdollistaisi hänen mielestään entistä paremmat liikennepalvelut. Yhtenä keinona hän esittää taksipalveluiden vapauttamista ja toisena keinona valtion tieverkon yhtiöittämistä.
– Myös taksipalvelujen vapauttamisesta perussuomalaiset ovat jo aiemmin selkeästi ilmoittaneet, ettemme tue tällaisia esityksiä, Terho toteaa.
Autoilun kustannuksia ei saa nostaa
Tieverkon yhtiöittämisestä tehtävän selvityksen on vastattava Terhon mukaan moniin huoliin.
– On vastaisuudessakin oltava täysin selvää, ettei autoilun kustannuksia saa nostaa. Tieverkosta ei saa tulla rahastuksen väline, vaan sen käytön tulee olla jokaisen perusoikeus, Terho painottaa.
Bernerin mukaan yhtiön toiminta rahoitettaisiin pääosin liikenneverkon käyttöön perustuvilla käyttömaksuilla.
– Käyttömaksun perimisessä on paljon selvitettävää. Tapa ei saa olla kallis, emmekä hyväksy millään laitteilla kyttäämistä. Autoilijan yksityisyyden tulee olla loukkaamaton, Terho muistuttaa.
Kannatus mitattava eduskuntavaaleilla
Liikenneministeri Bernerin mukaan päätökset uudesta yhtiöstä tehdään aikaisintaan syksyllä 2017 ja tavoitteena on, että väylät omistava valtionyhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2018 alussa. Terhon mukaan aikataulu on mahdoton.
– Pidän Bernerin esittämää aikataulua liian hätäisenä jo ajatuksen tasolla. Kyseessä on valtava uudistus, joka vaatisi pitkän selvitysjakson ja kansalaiskeskustelun. Lisäksi tulisi käydä eduskuntavaalit, jossa nähtäisiin ottaisiko joku puolue asian ajaakseen ja saisiko se sille kansalaisten tuen. Vasta seuraavalla vaalikaudella se voitaisiin aikaisintaan neuvotella hallitusohjelmaan, Terho arvioi.
Terho muistuttaa, että hallituksessa ei sooloilla.
– Mikäli hallitusohjelmasta poikkeavia esityksiä halutaan tehdä tai sinne halutaan lisätä jotain, niin se tulee tapahtua hallituspuolueiden yksimielisellä päätöksellä.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soinin terveiset Bernerille: “Perussuomalaiset ovat yksiselitteisesti taksilupien vapauttamista vastaan”

Soini: Perussuomalaiset vastustavat taksilupien peukalointia

Perussuomalaisten ministeriryhmä: Emme hyväksy taksiliikenteen avaamista kilpailulle
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Purra: Keskusta levittää valhetta – hallitus ei ole kolminkertaistamassa tai edes korottamassa kiinteistöveron tuottoa

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.