Tiina Elovaara: Missä on humanitaarinen interventio Syyrian siviilien kohdalla?

– Maailmanpolitiikan etiikan epätasapaino tulee näkyväksi, kun sodan osapuolena on suurvalta. Jos kyseessä olisi Afrikan alueella tapahtuva kansanmurha, olisi YK jo reagoinut voimakkaammin. Nyt Euroopan naapurissa teurastetaan siviilejä, eikä mitään tehdä, koska Venäjän kanssa ei haluta avoimeen konfliktiin, moittii ulkoasianvaliokunnan jäsen Tiina Elovaara (ps).

Hän muistuttaa, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä on aikojen saatossa toteutettu humanitaarisia interventioita – siis väliintuloja, joissa sotilaallisin keinoin puututaan toisen valtion tilanteeseen. Humanitaarinen interventio määritellään ”pakottavaksi tunkeutumiseksi valtion sisäisiin asioihin suuren mittakaavan ihmisoikeusloukkauksien torjumiseksi”.

– Syyrian Aleppon kaupungissa on meneillään siviilien teurastus, jossa Syyrian hallinnon ja Venäjän sotakoneet ovat pommittaneet kapinallisten hallussa olevia kaupunginosia jo kaksi viikkoa. Pommitusten kohteena on n. 250 000 siviiliä. Syyrian presidentti Bashar al-Assadin ja Venäjän joukot eivät ole piitanneet lainkaan ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Pommituksilla toteutetaan maahyökkäystä, jossa Syyrian hallinnon joukot yrittävät saada Aleppon haltuunsa. Kansainvälisen humanitaarisen intervention toteuttamiseen tarvitaan YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös. Tätä ei luonnollisesti ole tulossa, sillä turvallisuusneuvoston jäsen Venäjä on Aleppoa pommittava osapuoli.

– Syyriasta on pahimmillaan tulossa USA:n ja Venäjän välinen taisteluareena, jota käydään välillisesti muiden kautta. Venäjä haluaa tasavahvan statuksen USA:n rinnalla ja toteuttaa Syyriassa nyt omaa Irakin sotaansa, Elovaara huomauttaa.

Humanitaarinen katastrofi syvenee Syyriassa ja kansainvälinen yhteisö pysyy sivustakatsojan roolissa. YK:n turvallisuusneuvosto on lamaantunut konfliktin osalta pysyvien suurvaltajäsenten erimielisyyksien vuoksi.

– Vetäytyminen ilman voittoja on arvovaltatappio, jota Venäjä ei halua. Syyrian sota on vaarassa pitkittyä. Missä on kansainvälisen yhteisön väliintulo, Elovaara kysyy, ja jatkaa: ”Maailma on edelleen yhtä kyvytön kansanmurhien estämisessä kuin ennenkin.”