LEHTIKUVA
Hallitus tiukentaa jälleen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitus haluaa parantaa integraatiota, vahvistaa kansalaisuuden arvoa ja varmistaa, että hakijat sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.
Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä on tänään hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa koskeviin kansalaistamisen edellytyksiin.
Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisätään. Nuhteettomuusedellytystä muutetaan siten, että rikokseen syyllistymisestä johtuvat seuraukset olisivat entistä tuntuvammat. Toimeentulon osalta edellytetään jatkossa turvattua toimeentuloa. Lisäksi hallituksen esityksessä korostuu kansallisen turvallisuuden arvioinnin merkitys kansalaisuuden saamisen kannalta.
Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan tällä vaalikaudella tiukentamalla monin tavoin kansalaistamisen edellytyksiä. Muutokset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Kansalaisuuslain asumisaikaedellytykseen tehdyt muutokset ovat tulleet voimaan jo lokakuussa 2024.
Tänään eduskunnassa käsiteltävässä lakiesityksessä kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa muun muassa turvattua toimeentuloa. Lisäksi korostetaan kansallisen turvallisuuden arvioinnin merkitystä kansalaisuuden saamisessa. Jatkossa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta.
– Kahteenkymmeneen vuoteen kansalaisuuslaille ei ole tehty mitään, ja nyt perussuomalaiset hallituksessa tiukentaa lakia.
Hallintovaliokunnan käsittelyssä olleeseen lakiesitykseen sisältyy kaksi vastalausetta eduskunnan vasemmisto-oppositiolta.
SDP:n Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen, Juha Viitala ja Paula Werning kritisoivat lakiesityksen toimeentuloedellytystä siitä, että toimeentuloedellytyksen täyttyminen on sidottu siihen, että kansalaisuuden hakija on kahden vuoden sisällä saanut työttömyysetuutta enintään kolme kuukautta. Demarien mukaan tukiin turvautumista yli kolmen kuukauden ajan ei tulisi aina pitää ehdottomana esteenä kansalaisuuden saamiselle.
Vihreiden Tiina Elo ja vasemmistoliiton Anna Kontula vastustavat kansalaisuuden edellytyksien kiristyksiä vielä demareitakin jyrkemmin. Kaksikon vastalauseen mukaan kansalaisuuslain muuttamista koskeva esitys jatkaa hallituksen ”ulkomaalaisvihamielisten uudistusten” sarjaa. Myöskään kansalaisuuslain uudistuksen pilkkominen kolmeen osaan ei maistu Elolle ja Kontulalle.
Vastalauseessa Elo ja Kontula sanovat suoraan, että he eivät kannata hallituksen tavoitetta tiukentaa kansalaisuuden saamisen edellytyksiä, koska kyse on ”eriarvoistamisesta”.
Kaksikon mielestä kansalaisuuden saaminen pitäisi myöntää jo ennen kuin henkilö on kotoutunut, sillä Elon ja Kontulan mielestä kansalaisuus auttaisi kotoutumaan. Näin ollen kaksikko on täysin päinvastaista mieltä sisäministeri Rantasen kanssa, jonka mukaan kansalaisuuden tulee olla palkinto jo tapahtuneesta kotoutumisesta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta keskustelee tänään hallituksen esityksestä kansalaisuuslain kiristämiseksi. Jatkossa kansalaisuutta hakevilta vaaditaan, ettei hakija nojaa toimeentulotukeen tai työttömyysetuuksiin. Perussuomalaisten Joakim Vigelius korostaa, että muutoksilla suojataan Suomen etuja ja vahvistetaan kansalaisuuden arvoa.
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosikymmeniä, kuinka avokätinen sosiaaliturva houkuttelee Suomeen ei-työperäistä maahanmuuttoa. Muut puolueet eivät ole kuunnelleet ja nyt vieraskielisten määrä alkaa olla kestämätön Kelan tukien saajissa.
Iltalehden julkaisema selvitys vieraskielisten osuudesta sosiaaliturvan saajissa paljastaa karun todellisuuden: maahanmuutto aiheuttaa hyvinvointivaltiolle kestämättömän kustannuspaineen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kyse on ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet.
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Somalian kansanedustaja vastustaa rikollisten pakkopalautuksia Ruotsista. Hänen mielestään rikolliset ruotsinsomalit ovat Ruotsin oma ongelma, jota ei pidä siirtää Somaliaan. Ruotsi on tehnyt Somalian hallituksen kanssa salaisen sopimuksen pakkopalautettavien Somalian kansalaisten vastaanottamisesta. Vastineeksi Ruotsi on ohjannut kehitysapurahoja hankkeisiin, jotka hyödyttävät Somalian pääministerin lähipiiriä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Facebookissa jyrkästi Euroopan parlamentin äänestystä, jossa italialaismeppi Ilaria Salis sai pitää syytesuojansa vain yhden äänen erolla. Tynkkysen mukaan päätös lähettää vaarallisen viestin, että äärivasemmistolainen väkivalta hyväksytään Euroopassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.
Naisten oikeuksia polkenut imaami on hyllytetty Skånessa. Tämä kehotti kohua ja suuttumusta herättäneissä saarnoissaan miehiä lyömään tottelemattomia vaimojaan. Seurakunta edellyttää imaamin nyt palaavan seurakunnan viralliselle linjalle ja kunta kiittelee päätöstä.
14-vuotias poika tulitti varhain lauantai-aamuna ravintoloista purkautuvia nuoria automaattiaseella Gävlen keskustassa. Kuusi ihmistä haavoittui ammuskelussa. Poliisi on kuulustellut epäiltyä viikonlopun aikana. Hänellä uskotaan olevan yhteyksiä murhiin ja huumekauppaan yhdistettyyn jengiin.
Palestiina-aktivistien temppu onnistui täydellisesti - Israel tuomittiin ja media vaikenee siitä, ettei avustuslaivueen kyydistä löytynyt avustuksia.
