Perussuomalaisten Maria Tolppanen piinasi hallitusta kyselytunnin alussa kysymyksellä eläkkeiden indeksileikkausten oikeudenmukaisuudesta. Ja tarkoituksenmukaisuudesta: onko niissä lainkaan järkeä?
– Koska työeläkkeen leikkaus ei vaikuta valtiontalouteen – se vaikuttaa vain pienituloisen eläkeläisen toimeentuloon, Tolppanen huomautti.
Tämä johtuu siitä, että suurin osa eläkkeistä koostuu työeläkkeistä, jotka eivät tule valtion kassasta vaan yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastoista.
– 90 prosenttia eläkkeistä on työsuhteista karttunutta työeläkettä, joiden suurimmat maksajat ovat yksityiset työeläkeyhtiöt. Eläkeindeksien leikkaus ei siis tule valtion kassaan, vaan yksityisten eläkeyhtiöiden kassaan ja yhtiöiden eläkepomoille, joilla on ennestään älyttömän suuret palkat, Tolppanen sivalsi.
– Hallitus on monilla päätöksillään heikentänyt eläkeläisille suunnattuja palveluita. Kysynkin, miksi olette eläkeläisten kimpussa ja kuristatte heitä näillä toimenpiteillä, jotka ovat täysin merkityksettömiä valtiontalouden kannalta, Tolppanen jyrähti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) toisti vanhan mantran siitä, ettei hallitus voinut välttää leikkaamasta myös etuuksia. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) myönsi indeksileikkausten ulottuvan yksityisiin eläkkeisiin, mutta kiisti rahojen kulkeutuvan eläkejärjestöjen palkkoihin. Katainen kummeksui, kuinka oppositio huolehtii työeläkkeistä, muttei niinkään kansaneläkkeistä.
Hallitus ei päätä eläkeyhtiöiden rahoista
– Hallitus tuskin pystyy vaikuttamaan eläkeyhtiöiden sisäiseen varainkäyttöön. Eläkeläisten kustannukset sen sijaan nousevat, mutta eläkeläisen tilinauha ei nouse plussalle koskaan, Tolppanen totesi.
Myös Kauko Tuupainen (ps.) muistutti lähes puolentoista miljoonan eläkeläisen murheista, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi ansiotuloihin verrattuna.
– Kun hallitus viisaudessaan on leikkaamassa eläkeindeksiä 75 prosenttia. Inflaatio on tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, joten heikennystä tapahtuu voimakkaasti. Kuitenkin sen vaikutus valtiontalouteen on minimaalinen. Koska hallitus aikoo lopettaa eläkeläisten kurittamisen – varsinkin, kun eläkeläiset ovat rakentaneet hyvinvointivaltion, Tuupainen kysyi.
Valuvatko lapsilisät ulkomaille?
Tolppanen kysyi vielä, miksei hallitus uskalla leikata sieltä, mistä voisi: hän muistutti EU:n yhdistelmälupadirektiivin avanneen jo lapsilisien maksamisen ulkomaille.
– Liekö tuossa ollut paljonkaan totta, Katainen epäili hipoen eduskunnan pysyväismääräystä olla syyttämättä kansanedustajaa valehtelusta.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vakuutti, ettei hallitus ole siirtymässä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta työperustaiseen. Hän sanoi hallituksen katsovan, millaisia lainmuutoksia tarvitaan, jotta EU-sitoumuksista pidetään kiinni, muttei asumisperustaisuudesta luovuttaisi.
Katainen asettaisi asiat mittasuhteisiin
Katainen kehotti asettamaan vaikutukset oikeisiin mittasuhteisiin.
– Indeksin vaikutus on joitakin senttejä tai euroja. Myös eläkeläiset ovat talkoissa mukana. Eläkeläiset sanovat toreilla usein, että indeksi tuo vain 80 senttiä. Kun se leikataan puoliksi, siitä jää 40 senttiä. Vaikutus on niin vähän tai niin paljon, Katainen totesi.
– Ajatelkaa, jos tottelisimme teitä? Mitä tälle maalle sitten tapahtuisi, Katainen vielä kysyi.
Vuokrat kohoavat kymmeniä prosentteja
Myös Hanna Mäntylä (ps.) huomautti vanhusten kulujen nousevan monin tavoin. Vanhusten palvelutalojen vuokrat saattavat nousta jopa kymmeniä prosentteja.
– Hallituksen linjauksen mukaan vanhus voi riitauttaa asian oikeudessa ratkaistavaksi. Pienituloiselle eläkeläiselle käräjille lähtemiseen liittyvän riskin ottaminen on kuitenkin liian suuri. Sälytättekö kaiken vastuun eläkeläisten ja tuomioistuinten harteille, Mäntylä kysyi.
Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) sanoo asuntorahasto Aran valvovan vuokrien tasoa. Jos yhtiö ei saa valtion tukea, voi kustannusten nouseminen vaikuttaa vuokriin ikävällä tavalla, Viitanen totesi.
Veli-Pekka Leskelä