Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen vaatii pikaisesti muutoksia saatavien kierrätykseen perintäfirmojen kautta.
– Suomessa on enemmän sääntö, kuin poikkeus käyttää yksityisiä perintäfirmoja maksamatta jääneiden saatavien perintään. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit lähettävät saamatta jääneet hoitokulumaksut perintäfirmalle, jolloin laskuun lisätyt perintäfirman kulut ja korot kasvavat joka kuukausi. Jollei asiakas kykene maksamaan, siirtyy perintä ulosottoon. Näiden julkisoikeudellisten saatavien kierrättäminen perintäfirman kautta on täysin turhaa, sanoo Tolppanen.
Turhaa velallisen taakan kasvattamista
Yksityisoikeudellisissa tapauksissa maksamattomat velat siirtyvät ensin pääsääntöisesti perintäfirmaan, sieltä käräjäoikeuteen ja sen jälkeen ulosottoon. Käräjäoikeuden jälkeen velkaan lisätään satojen eurojen oikeudenkäyntikulut.
– Tämä on turhaa velallisen taakan kasvattamista. Oikeus antaa perintä-asioissa yksipuolisen päätöksen. Velallinen ei edes pääse tilaisuuteen, jossa hänen asiansa käsitellään. Tämä ei edes sovi oikeusvaltion periaatteisiin, toteaa Tolppanen.
Ulosottoon vuosittain 2,6 miljoonaa asiaa
Tolppasen mukaan velallisen kohtelu on Suomessa kohtuutonta.
– Kukaan ei ehdoin tahdoin halua ulosoton asiakkaaksi. Se edeltää aina inhimillistä hätää. On hyvä muistaa, että maassa on noin 400 000 työtöntä, puolitoista miljoonaa eläkkeensaajaa ja miljoona köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä, heidän taakkaansa ei ole syytä lisätä.
– Kun ihminen joutuu velkakierteeseen, seuraa siitä myös luottotietojen menetys. Tämä vaikeuttaa elämää ja estää pääsemästä takaisin pinnalle. Meillä luottotiedot saa takaisin vasta kahden vuoden jälkeen siitä, kun viimeinen voudin lasku on maksettu. Jostain syystä hyväosaiset suomalaiset haluavat rangaista ahdinkoon joutunutta ihmistä useaan kertaan, ja pidentää ja pitkittää tieten tahtoen hänen hädänalaista tilaansa, Tolppanen sanoo.
Ulosottoon tulee vuosittain 2,6 miljoonaa asiaa. Yksityishenkilöitä ulosotossa on vuosittain puoli miljoonaa. Tolppanen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
