Demareiden ahaa-elämys nuorten syrjäytymisen estämiseksi on oppivelvollisuusiän korottaminen vuodella. Mielestäni se ei auta siihen mihin se on lähinnä tarkoitettu eli nuorten syrjäytymisen estämiseen. Lisäksi se on nykytilanteessa turhan kallis. Demarit puhuvat 15 miljoonasta, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15-29 miljoonasta ja Kuntaliitto 56 miljoonasta eurosta.
Peruskoulun jälkeen 8,5 % eli noin 5 000 nuorta ei hakeudu jatko-opintojen pariin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. He ovat siis nuoria, joille koulunpenkki ei ole maistunut. Eikä se heille maistu jatkossakaan, siitä osoituksena jatko-opintoihin hakeutumattomuus. Jos heidät pakotetaan lailla opiskelemaan vielä vuoden verran, niin sen lopputulema on jokseenkin nollan luokkaa.
Uskon, että valtaosa näistä nuorista kuitenkin ymmärtää, että töihin pitää mennä ja se edellyttää jonkinlaista ammattitaitoa. Ja kun pakkoruotsin ja muiden ”turhien kirjojen” pänttääminen ei maistu, niin käytännön tekemisen kautta eli oppisopimuskoulutuksen kautta elämänura avautuisi.
Meillä oppisopimuskoulutusta jostakin syystä väheksytään. Se on kuitenkin monissa tapauksissa käyttökelpoisin ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Esimerkiksi Saksassa oppisopimuskoulutus on hyvin laajaa, ja se on yksi saksalaisen yhteiskunnan vahvuuksista.
Näin ollen toivon, että nykyhallitus hautaa aikeet oppivelvollisuusiän korottamisesta ja että vaalien jälkeinen hallitus panostaa oppisopimuskoulutukseen.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
