Trumpin hallinto vihjaa Saksan hyötyvän alhaisesta eurostaan – tutkijaryhmä nyökyttelee: Aiheuttaa muille euromaille talouden anemiaa ja työttömyyttä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin talousasiain neuvonantaja Peter Navarro tykitti euroaluetta toteamalla, että Saksa hyötyy “huokeasta eurosta”. Saksan liittokansleri Angela Merkel torjui ryöpytyksen. Hän kertoi itsenäisen EKP:n tekevän euromaille poliittisesta ohjailusta vapaata, itsenäistä rahapolitiikkaa.

Tutkijaryhmä World Economics toistaa Navarron havainnon olevan oikea. Ryhmän mukaan “Saksan euro” on aliarvotettu, kun taas vaikkapa “Ranskan euro” on yliarvossa – Kreikasta puhumattakaan. Asetelma luo tutkijaryhmän mielestä Saksaa lukuun ottamatta euromaille talouden käsijarrun, sekä roppakaupalla työttömyyttä. Aiheesta kirjoitti uutistoimisto Reuters.

Navarron huomio kiinnittyi valuutan ulkoisen arvon ja kilpailukyvyn väliseen erotukseen. Koska saksalaiset tuotteet hinnoitellaan viennissä euroina, euron valuuttakurssi vaikuttaa tuotteen hinnoitteluun. Saksan vienti vastaa noin puolet koko maan taloudesta. Huokeammalla valuutalla hinta putoaa ulkomaisille ostajille, mikä luo selkeän edun hintakilpailukykyyn.

Merkel on itse pyrkinyt ohjaamaan EKP:n päätöksiä

Euromailla on ollut tapana, etteivät poliittiset päättäjät ohjaile Euroopan keskuspankki EKP:n rahapoliittisia päätöksiä. Tämä turvaa keskuspankin itsenäisyyden. Se herättää luottamusta.

Merkel on melkein oikeassa puolustuksessaan koskien EKP:n itsenäistä rahapolitiikkaa. Hän on nimittäin itse vihjaillut EKP:n harjoittaman löysän rahapolitiikan olevan tarpeetonta.

– Saksassa on ihmisiä, jotka keskustelevat siitä tosiasiasta, että rutkasti korkeampi korkotaso on perusteltua, Merkel esitti vuoden 2016 keväällä.

Merkelin huoli koostui luonnollisesti saksalaisten huolista. Saksan liki neuroottinen pelko inflaatioon pelästytti saksalaiset EKP:n toteuttaessa keveintä rahapolitiikkaa keskuspankin historiassa. Saksalaiset säästäjät olivat pettyneitä nollatason korkoihin. Poliittisen paineen alla Merkel patisti EKP:tä kireämpään rahapolitiikkaan ikään kuin sivuhuomautuksena. EKP vastasi ohjailuun niin kuin sen kuuluukin. EKP tyrmäsi ohjailut suorilta käsin perustellen rahapolitiikkansa pohjautuvan euroalueen talouden kokonaiskuvaan.

Saksalla – kuten kaikilla muillakin euromailla – on oma edustajansa EKP:n johtokunnassa tekemässä rahapoliittisia päätöksiä. Valtiojohtajien tehtävänä on suunnitella maidensa talous annetun rahapolitiikan kehyksissä. On sikäli luonnollista, että saksalaiset olivat penseitä nielemään säästötilien nollakorkoja vain siksi, että EKP:n tuli ojentaa auttava kätensä heikommin pärjänneille euromaille. Ja sekin on luonnollista, että valtiojohtajana Merkel halusi vastata kansansa huutoon.

World Economics: Eri euromailla heittoa

Maailman hintaindeksiä laativa tutkijaryhmä World Economics totesi, että Saksan euro on tätä nykyä peräti 17 prosentin aliarvossa. Samaan aikaan euro on Ranskalle viisi ja Kreikalle seitsemän prosenttia liian korkea. Hintaindeksi nojaa eri valtioiden kansalaisten ostovoimaan. Se ottaa huomioon muun muassa elämisen kustannukset ja inflaatiotason.

Tutkijaryhmä tykittää varsin suorasukaisesti, että Saksan mukanaolo eurossa johtaa talouden anemiaan ja työttömyyteen.

– Saksan vientiteollisuus hyötyy tästä järjestelmästä, joka aiheuttaa talouskasvuttomuuden ja työttömyyden muualla Euroopassa, tutkijaryhmä summaa raportissaan.

Euromailla oli Saksan haluama euron ulkoinen arvo muutama vuosi sitten. Se oli kesällä 2012 repimässä euromaat kappaleiksi. Euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen kurssitilasto kertoo, että maaliskuusta 2015 alkaen kurssitaso on pysytellyt lähellä nykylukemia. Tällä haavaa eurolla voi ostaa noin 1,08 dollaria. Kesällä 2012 eurolla sai peräti 1,30 dollaria.

Tuolloin Saksa ei voivotellut saksalaissäästäjien asemaa, vaan ruoski heikommin pärjänneitä euromaita parempaan talouden pitoon.